Analyysi ennakkoratkaisusta: Mitä korkein oikeus ratkaisi ja mitä se ei ratkaissut?

Korkein oikeus antoi 20.5.2022 (KKO:2022:35 – Korkein oikeus) kiinnostavan ratkaisun luottamusmiehen valintaa koskevassa asiassa (KKO 2022:35).

Mistä tapauksessa oli kysymys ja mitä ratkaistiin?

Tapauksessa oli kyse siitä, että työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen edustajat olivat lakkauttaneet yrityksessä luottamusmiehen tehtävän. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevalla säännöksellä suojattiin järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies. Yrityksen edustajien syyksi luettiin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. Alemmista oikeusasteista käräjäoikeus oli tuominnut yrityksen edustajat, mutta hovioikeus oli hylännyt syytteet.

Tapausta arvioitaessa on tärkeä huomata, että kyse oli rikosasiasta eli sen arvioimisesta täyttikö työnantajan menettely järjestäytymisvapauden loukkaamista koskeva rikoslain tunnusmerkistön. Rikoslain 47 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantaja tai tämän edustaja taikka työntekijä, joka estää sen, että työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai henkilöstön edustajan konserniyhteistyössä on tuomittava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta sakkoon.

Korkein oikeus katsoi, että yrityksen edustajat olivat syyllistyneet edellä tarkoitetun säännöksen mukaiseen järjestäytymisvapauden loukkaamiseen, kun he olivat lakkauttaneet luottamusmiehen tehtävän. Näin he olivat korkeimman oikeuden mukaan säännöksen tarkoittamalla tavalla estäneet sen, että työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen.

Mistä tapauksessa ei ole kysymys ja mitä ei ratkaistu?

Korkein oikeus siis katsoi, että työnantajan järjestäytymisellä ei ole merkitystä sen arvioimisessa, onko järjestäytyneillä työntekijöillä oikeus valita edustajakseen luottamusmies. Tätä korkein oikeus perusteli muun ohella järjestäytymisvapaudella. Korkein oikeus totesi, että työnantajalla ja työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Korkein oikeus jatkoi, että työnantajalla ja työntekijällä on niin ikään vapaus olla kuulumatta edellä tarkoitettuun yhdistykseen. Tämän oikeuden ja vapauden käytön estäminen ja rajoittaminen on kiellettyä.

Perusteluiden ehkä kiinnostavin kohta on seuraava (kohta 8) (korostus tässä):

”Järjestäytymisvapaus ja siihen perustuva oikeus valita luottamusmies arvioidaan erillään järjestäytymisvapautta käyttäen tehdyn päätöksen oikeudellisista vaikutuksista, jotka voivat perustua esimerkiksi lakiin, työnantajaa sitovaan työehtosopimukseen tai järjestäytymättömän työnantajan ja työntekijöiden välisiin sopimuksiin. Tässä asiassa on kysymys järjestäytymisvapautta turvaavan rikoslain säännöksen soveltamisesta.”

Korkein oikeus totesi siis erikseen, että työehtosopimuksen yleissitovuuden ulottuvuudella ei ole merkitystä, kun arvioidaan järjestäytymisvapauden loukkausta koskevan rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä. Toisin sanoen, vaikka yleissitovuus ei ulottuisikaan työehtosopimuksen luottamusmiestä koskeviin määräyksiin, myös järjestäytymätön työnantaja voi syyllistyä rikokseen, jos se estää järjestäytyneitä työntekijöitä tai heidän ammattijärjestöään valitsemasta tai asettamasta työpaikalle edustajansa. Luonnollisesti vastaava oikeus on myös järjestäytymättömillä työntekijöillä, koska rikoslain säännös suojaa myös luottamusvaltuutetun valintaa.

Korkein oikeus ei sen sijaan tapauksessa ratkaissut eikä ottanut mitään kantaa esimerkiksi siihen, mikä on järjestäytymättömään yritykseen valitun luottamusmiehen asema ja minkälaisia oikeuksia hänellä on. Myöskään sitä ei tapauksessa ratkaistu, keitä järjestäytymättömään yritykseen valittu luottamusmies edustaa. Edellä olevan tuomion perustelutekstiin viitaten muun muassa nämä seikat on arvioitava erillään järjestäytymisvapautta turvaavan rikoslain säännöksen soveltamisesta. Mielestäni on selvää, että luottamusmies ei voi edustaa ketään muita kuin omia valitsijoitaan. Kenelläkään ei ole oikeutta edustaa toista ilman valtuutusta.  

Tapauksesta ei myöskään seuraa järjestäytymättömälle työnantajalle minkäänlaista tietojenanto-, neuvottelu- tai sopimisvelvollisuutta luottamusmiehen tai tämän edustaman ammattiliiton kanssa, ellei yritys tällaiseen ole erikseen sitoutunut.

Jutussa siis ratkaistiin se, että järjestäytymätön työnantaja ei voi estää luottamusmiehen valintaa. Mitään muuta ei ratkaistu.

Janne Makkula

johtaja, varatuomari

Suomen Yrittäjät