Hyvästä työstä on voitava palkita ilman pelkoa syrjinnästä

13.4.2021 | 12:16

Helsingin Sanomat uutisoi 13.4.2021 sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä olevasta työryhmästä, joka valmistelee palkka-avoimuutta koskevia muutoksia lainsäädäntöön.

Työryhmässä käsiteltyjen ja julkisuuteen nousseiden sosiaali- ja terveysministeriön tekemien ehdotusten mukaan jokaisella työntekijällä olisi jatkossa koska tahansa halutessaan oikeus saada tietoonsa toisen työntekijän palkkatiedot. Lisäksi henkilöstön edustajan oikeuksia saada tietoonsa kaikkien työpaikan yksittäisten työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot laajennettaisiin huomattavasti nykyisestä.

Keskeinen syy palkkaeroihin on työelämän jakautuminen naisten ja miesten aloihin

Palkka-avoimuuden lisäämisellä pyritään vähentämään naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Suomessa keskeinen syy naisten ja miesten väliseen ansioeroon on kuitenkin työelämän segregaatio, eli jakautuminen naisten ja miesten aloihin.

Palkkasyrjinnästä keskustelu kohdistuu oikein vain silloin, kun puhutaan palkoista saman toimialan ja erityisesti saman työnantajan palveluksessa. Mitä tarkempaan ala- ja tehtäväkohtaiseen vertailuun mennään, sitä pienemmäksi sukupuolten välinen palkkaero kutistuu. 

Usein keskustelussa esiin nostettava naisten ja miesten keskiansioiden välinen vertailu ei kuvaa sitä, miten samapalkkaisuus toteutuu työpaikoilla. Keskiansioiden ero ei kerro tasa-arvon tilasta tai syrjinnästä, vaan työmarkkinoiden rakenteista, naisten ja miesten koulutus-, ura- ja toimialavalinnoista, eri alojen ja työnantajien palkanmaksukyvystä ja tuottavuuskehityksestä.

Palkka-avoimuuden lisääminen lainsäädännöllä ei ole ratkaisu naisten ja miesten keskiansioiden kehitykseen.

Vaihtoehtoja ministeriön ehdotuksille on, ja niiden vaikutukset pitää arvioida riittävän perusteellisesti

Mahdollisten lainsäädäntömuutosten valmistelussa on tärkeää, että eri vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan riittävän perusteellisesti. Punnintaan sisältyy oikeus yhdenvertaisuuteen sekä toisaalta oikeus yksityisyyteen ja turvattuun yksityiselämään.

Perusoikeuksien punninta pitää tehdä myös käynnissä olevassa työryhmätyössä. Jos uutta sääntelyä tarvitaan, on valittava keinot, joilla yksityisyyden suojaan puututaan mahdollisimman vähän. Jos yksityisyyden suojaa rajoitetaan, lainsäädännön pitää olla riittävän täsmällistä ja vaikutusten ennustettavia.

Pelkkä uteliaisuus työkaverin palkasta ei ole peruste säätää palkka-avoimuudesta. Nyt tällaisia esityksiä on ja näiden haitat käytännön työelämässä olisivat nähdäksemme huomattavan paljon mahdollisia hyötyjä suuremmat. Hyvästä työstä on voitava palkita ilman pelkoa syrjintää syyllistymisestä.

Suomen Yrittäjät ei kannata julkisuudessa esille nousseita muutosehdotuksia. Olemme esittäneet työryhmässä vaihtoehtoja, joilla hallitusohjelman mukaisesti parannettaisiin niin yksittäisen työntekijän kuin henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuksia. Samalla kuitenkin otettaisiin tasapainoisesti huomioon yksittäisen työntekijän yksityisyyden- ja henkilötietojen suoja. 

Euroopan komissio ehdottaa huomattavasti maltillisempia muutoksia

On hyvä myös huomata, että EU:n komissio antoi aiemmin tänä keväänä oman direktiiviehdotuksensa palkkojen läpinäkyvyyden parantamiseksi. Kyseisen ehdotus ei sisällä läheskään vastaavia ehdotuksia kuin mitä ministeriö nyt on esittänyt, vaan ehdotukset ovat huomattavasti maltillisempia.

Suomen Yrittäjien esitykset palkka-avoimuusuudistukseen

Koska työryhmän asioita on käsitelty jo nyt julkisuudessa, julkistamme alla myös omat vaihtoehtomme sitä tilannetta varten, että lainsäädäntömuutoksia tehtäisiin. Haluan korostaa, että Suomen Yrittäjät vastustaa kaikenlaista syrjintää.

Yksittäisen työntekijän tiedonsaantioikeus

Palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä tai palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä työntekijän edustajalla olisi oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun epäilyyn on perusteltua aihetta. 

• Esitettävä muutos lisäisi voimassa olevasta laista poiketen yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia saada tietoa mahdollisissa syrjintätapauksissa. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu viranomaisena pystyisi tarvittaessa ottamaan kantaa mahdollisen syrjintäperusteen olemassaoloon.
• Tällä vaihtoehdolla estettäisiin puhtaasta uteliaisuudesta tehdyt pyynnöt, koska viranomainen arvioisi tilannetta virkavastuulla.

Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus

Mikäli tasa-arvolain mukaisesti laadittavassa palkkakartoituksessa ilmenee selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, työnantajan olisi annettava henkilöstön edustajille näiden pyytämät yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ja muut palkan määräytymisen perusteita koskevat välttämättömät tiedot siltä osin, kun se on tarpeen palkkaerojen syiden selvittämiseksi. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus saada tiedot sellaisten työntekijöiden osalta, joita tämän voidaan katsoa edustavan. 

Työnantajan pitäisi näissä tilanteissa ilmoittaa tietojen antamisesta niille työntekijöille, joiden tietoja on annettu. 

Henkilöstön edustajan olisi pidettävä salassa pyynnön yhteydessä saamansa tiedot. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan estäisi henkilöstön edustajaa käyttämästä työnantajalta saamiaan tietoja niihin tarkoituksiin, jota varten ne on hänelle annettu.

• Muutos täydentäisi nykyisin laadittavan palkkakartoituksen tarkoitusta. Henkilöstön edustajalla pitäisi olla oikeus pyytää yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja, jos palkkakartoituksen perusteella havaitaan selkeitä eroja naisten ja miesten välillä. Ei ole perusteltua, että yksittäisten työntekijöiden tietoja annettaisiin etenkään ilman työntekijöiden suostumusta, jos lain mukaan laaditun palkkakartoituksen perusteella palkkaeroja ei työpaikalla ole.

Janne Makkula
työmarkkinajohtaja
Suomen Yrittäjät