Hyvinvointialue ei saa olla uhka yrittäjyydelle

Hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta ensi vuoden alussa.

Työ hyvinvointialueiden rakentamiseksi on kovassa vauhdissa joka puolella Suomea. Tammikuussa valitut aluevaltuutetut ovat tuossa rakentamistyössä suurten ratkaisujen äärellä. Ratkaisujen, jotka parhaimmassa tapauksessa tuottavat meille jokaiselle terveyttä ja hyvinvointia yksityistä palvelutuotantoa hyödyntäen tai vastaavasti pahimmassa tapauksessa johtavat siihen, että yhä useampi avuntarvitsija menettää terveytensä jonottaessaan palveluihin ja tyhjäkäynnille jätetyt yritykset joutuvat laittamaan lapun luukulle.

Minulla on vahva usko siihen, että kukaan aluevaltuutettu ei halua olla tekemässä tuollaisia päätöksiä, joissa pahin skenaario toteutuu. Täytyy muistaa, että hyvinvointialueet käyttävät julkista rahaa ja aluevaltuutetut ovat vastuussa siitä, että veroeurot käytetään järkevästi ja kustannustehokkaasti. Jos tuo pahin skenaario toteutuu, ei varmasti olisi päättäjänä mukavaa ottaa syytöksiä vastaan siitä, miten julkisilla varoilla vietiin ihmisiltä terveys jonoissa ja saatiin yrityksiä kaatumaan.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelutyöstä täytyy antaa kiitoksia. Täällä valmistelun edetessä on kuultu yrittäjien mielipiteitä, järjestetty tapahtumia ja työpajoja sekä käyty avointa vuoropuhelua. Näin sen täytyisi olla jokaisella hyvinvointialueella. Tunnistetaan yrityksissä oleva erityisosaaminen ja otetaan se osaksi palvelutuotantoa – siinä voittavat kaikki ja erityisesti palveluita käyttävä asiakas.

Yksi juttu ihmetyttää minua suuresti. Miten kukaan, joka ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnallemme voi ajatella, että palveluita olisi järkevä tuottaa in house -yhtiöiden kautta.

Liiketoimintaosaaminen on yrityksillä, kuntien ydinosaamista se ei ole.  

In house -yhtiöhän on siis kunnan tai kuntayhtymän omistama ja niiden määräysvallassa oleva osakeyhtiö, jolta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta sidosyksikköhankintana. Sidosyksiköksi pääsee jo sillä, että kunta tai kuntayhtymä omistaa vaikkapa vain yhden osakkeen in house -yhtiöstä.

In house -yhtiöt ovat myrkkyä elinvoimalle. Niillä kikkailu uhkaa yrittäjyyttä, kun julkisen tuotannon monopoli valtaa markkinat eikä anna yrityksille edes mahdollisuutta tarjota omia palveluitaan. Jo nyt on nähtävissä, että kuntien omistamien in house -yhtiöiden hintataso on karkaamassa. Tällöin on löydyttävä rohkeutta purkaa in house -yhtiöt.

Onko se järkevää veroeurojen käyttöä, että teilataan yritykset pois markkinoilta ja koetetaan in house -yhtiöiden kautta saada bisnes rullaamaan? Bisnes, joka olisi yrityksillä jo valmiina hallussa eikä pyörää tarvitsisi keksiä uudestaan. Bisnes, jota yrittäjä on kehittänyt ja viilannut saadakseen sen toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Bisnes, joka osana palvelutuotantoa luo elinvoimaa, verotuloja ja työpaikkoja. Hyvinvointia unohtamatta.

Onni on, että asioihin on vielä mahdollista vaikuttaa ja ratkaisun avaimet ovat aluevaltuutettujen käsissä. Koko yrittäjäkenttä uskoo siihen, että paikallinen yrittäjyys halutaan säilyttää ja sen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina tunnustetaan.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen, erottaa viisaat jääräpäistä. On viisaiden päätösten aika.