Inhouse-kehitystä rajoitettava – reilu kilpailu myös parasta kustannusten hallintaa

Julkiset hankinnat ja julkisomisteiset inhouse-yhtiöt ovat puhuttaneet viime aikoina vihdoin myös lehtien palstoilla ja hyvä niin. Kuntien ja hyvinvointialueiden toimimiseen markkinoilla liittyy monia ongelmia. Toisaalta liikkeellä on myös harhaanjohtavaa tietoa.

Viimeksi sunnuntaina 29.9. Varhan hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen väitti Turun Sanomissa, että ”inhouse -yhtiöiden määrä tulee Suomessa kasvamaan”, mikäli Orpon hallitus toteuttaa ohjelmaansa kirjatun tavoitteen suitsia inhouse-yhtiöiden toimintaa. Tavoitteena on, että julkisella toimijalla on oltava yli 10 prosentin omistus inhouse-yhtiöistä, jotta se voisi ostaa siltä palveluja kilpailuttamatta.

Myös pienet kunnat ovat olleet huolissaan pärjäämisestään, mikäli mahdollisuuksia ostaa palveluja inhouse-yhtiöiltä ilman kilpailutusta rajoitetaan.

Pienten kuntien huoli on ymmärrettävä, mutta aiheeton: sidosyksikköhankinnat ovat tutkitusti usein tehottomampia kuin markkinoilta avoimesti hankitut. Pienet kunnat, ja esimerkiksi niiden taloushallintopalvelut tai ruokahuolto, ovat juuri pk-yritysten näkökulmasta kiinnostavia ja niille sopivan kokoisia kohteita.

Kiinnostusta markkinoilla on rutkasti, kunhan yrityksille annetaan hankinnoissa aito mahdollisuus – yrittäjät haluavat reilua kilpailua ja se on parasta kustannushallintaa. Sama koskee hyvinvointialue Varhaa. Jos aito halu solmia kumppanuuksia pienten ja keskisuurten yritysten kanssa on, hankintastrategiaa aidosti toteuttamalla kumppanuuksien solmimiseen on aito mahdollisuus.

Inhouse-yhtiöiden edunvalvoja Kustos ry sekä Varhan johtaja Martikainen ovat esittäneet hurjia laskelmia julkisyhtiöiden toiminnan suitsimisesta. Edullinen ja helposti toteutettava ratkaisu olisi lopettaa inhouse-yhtiöiden erityiskohtelu ja velvoittaa ne kilpailemaan hyvinvointialueiden ja kuntien sopimuksista kuten markkinoilla toimivat yritykset. Jos yhtiöt todella ovat niin tehokkaita ja osaavia kuin niiden edunvalvojat kertovat, niiden olettaisi menestyvän markkinoilla helposti. Tarmo Martikaisenkin TS:ssa ennustamia kalliita ja mittavia omistusten uudelleenjärjestelyjä ei tarvita, jos inhouse-yhtiöt muutetaan toimimaan markkinaehtoisesti.

Kannustamme yrittäjäjärjestössä kuntia ja hyvinvointialueita panostamaan hankintaosaamiseen ja varmistamaan, että hankintaprosessit tukevat paikallista yrittäjyyttä ja elinvoimaa. Tällöin ne voivat hillitä kustannusnousua, edistää kestävää talouskasvua ja parantaa samalla asukkaidensa hyvinvointia.
Markkinakartoitus ja -vuoropuhelu tulee lisätä säännönmukaiseksi osaksi hankintojen valmistelua niin Varhassa kuin kunnissakin. Pienhankintakalenterin julkaiseminen ja hankintojen jakaminen osiin lisäävät avoimuutta ja mahdollisuuksia paikallisille ja alueellisille pk-yrityksille. Varhan osalta näiden toteutumista yhä odotellaan.

Suomessa inhouse-yhtiöt toimivat poikkeuksellisella tavalla sellaisillakin markkinoilla, joilla on paljon yritystoimintaa ja avointa kilpailua. Hallinnon tukipalvelut, ICT-palvelut, tekstiilihuolto, pesulapalvelut, ruoka- ja kiinteistöpalvelut sekä jätehuolto toimivat hienosti ja kustannustehokkaasti markkinaehtoisesti järjestettynä, niitä ei tarvitse tuottaa inhouse-yhtiöiden toimesta. Myös huoltovarmuus on monituottajamallilla varmistettavissa.

Julkisomisteisten yhtiöiden merkitys edellä kuvattujen tukipalveluiden tuotannossa on viime vuosina kasvanut nopeasti. Julkisille toimijoille palveluita tuottavista inhouse-yhtiöistä vain pieni osa on yli 10 omistajan yhtiöitä, eli niitä, joihin nyt suunniteltu lakimuutos kohdistuu. Näitä yli 10 omistajan yhtiöitä on erityisesti aloilla, joilla markkinatoimijat joko jo tuottavat tai voisivat markkinan avautuessa tuottaa inhouse-yhtiöiden tuottamia palveluita.

Yli 10 omistajan inhouse-yhtiöiden liikevaihdot ovat myös suurimmat juuri näillä tukipalvelualoilla. Hallitusohjelman mukainen 10 prosentin omistusvaade aiheuttaisi siis merkittäviä muutoksia vain sellaisilla toimialoilla, joilla on jo nyt runsaasti markkinatoimijoita.

Hankintalaki tarjoaa jo nykyisellään työkaluja tilanteisiin, joissa avoimet markkinat eivät kykene tuottamaan palveluja. Myös monipuolisia mahdollisuuksia yhteishankintoihin on kirjattu lakiin. Niiden käyttöönotto vaatii lisää hankintaosaamista kunnissa ja hyvinvointialueella – tässä yrittäjäjärjestö on myös käytettävissä avuksi.
Kunta- ja aluevaalien lähestyessä on syytä muistaa, että elinvoimainen ja yritysmyönteinen kunta tekee aktiivista yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja tuottaa itse ainoastaan välttämättömät palvelut.

Yhteistyöllä toimivien markkinoiden kanssa hyvinvointialueilla ja kunnissa on aito mahdollisuus tukea alueen elinvoimaa ja pitää huolta varsinaissuomalaisista.

Stina Siikonen
varapuheenjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 8.10.2024