Isännänvastuu

Viime aikoina on julkisessa keskustelussa ollut esillä tapauksia, joissa turvallisuusalalla työntekijäin epäillään toimineen työtehtävässään väärin. Milloin työnantaja vastaa työntekijän aiheuttamasta vahingosta ja missä laajuudessa.

Työnajan korvausvastuun perussäännös ilmenee vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:stä. Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään. Edellä ilmenevällä tavalla työnantajan korvausvastuu on ankaraa vastuuta. Työnantaja vastaa lähtökohtaisesti työntekijän virheestä, vaikka ei olisi omalla toiminnallaan voinut vahinkoa käytännössä estää. Työnantaja on vastuussa myös, vaikka ei saataisi selville, kuka nimenomainen työntekijä on vahingon aiheuttanut.

Työntekijäkään ei ole kokonaan vapaa korvausvastuusta. Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti hän vastaa korvauksista kokonaisuudessa, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Edellä mainitustakin ilmenee työnantajan korvausvastuun ankaruus. Ainoastaan tahallisissa väärinkäytöksissä korvausvastuu voi lopulta jäädä yksin työntekijän vastuulle.

Suhteessa vahingon kärsijään työnantaja ja työntekijän korvausvastuu on lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan yhteisvastuullista ainoastaan tahallisissa teoissa. Muissa kuin tahallisissa teoissa vahingonkorvausvaatimus esitetään pelkästään työnantajaa kohtaan. Tahallisissa teoissa vaatimuksen voi kohdistaa työnantajan ohella työntekijään. Työnantaja voi sitten esittää vaatimuksen työtekijää kohtaan missä määrin tämän on korvattava työnantajalle vahinkoa, jonka tämä on joutunut työntekijä virheen perusteella maksamaan. Suoraan vahingonkärsijälle työntekijä joutuu korvaamaan vahingon, jos työnantaja ei sitä pysty maksamaan. 

Käytännössä maksukykyinen työnantaja joutuu korvaamaan vahingon kokonaan vahingon kärsijälle ja voi vaatia työntekijältä sen mitä työntekijän osalta on tuomittu.