Joka neljäs konkurssi johtuu sopimuskumppanin maksuviiveestä

Pienyrittäjä rakennusalalta kertoi, että suuryritys oli yksipuolisella ilmoituksellaan pidentänyt omaa maksuaikaansa 90 päivään. Yrittäjän on itse hoidettava omat veronsa, vuokransa ja muutaman työntekijän palkat ajallaan mutta tätä varten olisi jatkossa haettava luottoa. Korot ovat korkealla ja toimialan näkymät muutenkin sumuiset. Hän esitti kysymyksen, olisiko sittenkin parempi pistää pillit pussiin ja lopettaa yritystoiminta.

Yrittäjäjärjestö saa paljon vastaavia yhteydenottoja. Laki on kuitenkin pienyrittäjän puolella – vai onko sittenkään? Laissa säädetään, ettei yli 30 päivän maksuaikoja saa yritysten välillä käyttää, elleivät molemmat osapuolet ole halunneet nimenomaisesti sopia pidemmästä maksuajasta. Mutta mitä tehdä, jos suurempi sopimuskumppani ei noudata lakia? Suomen Yrittäjien teettämän selvityksen mukaan yli 50 prosenttia pk-yrityksistä toteaa, ettei lakia noudateta. Vaihtoehdoksi jää asian riitauttaminen oikeusteitse. Pienyrittäjällä ei kuitenkaan ole tosiasiallisesti tähän tarvittavia resursseja. Puhutaan kymmenien tuhansien eurojen asianajokuluista.

Ennätysmäärä pieniä ja keskisuuria yrityksiä on huonossa taloudellisessa tilanteessa. Näkymät ovat olleet jo jonkin aikaa epävarmoja, kustannukset ja korot nousseet sekä asiakkaiden ostovoima heikentynyt. Myös konkurssien määrä on vuosiin ennätyskorkealla, eikä helpotusta ole näkyvissä lähikuukausina. Myös maksuviiveet ajavat pienyrityksiä konkurssiin: joka neljäs konkurssi johtuu siitä, ettei yritys saa omia maksujaan sopimuskumppaniltaan ajoissa.

Suomalainen maksuehtosääntely perustuu EU-direktiiviin. Komissio on todennut, ettei direktiivillä ole voitu puuttua pitkiin maksuaikoihin, minkä vuoksi sääntelyä on ollut tarve tarkastella uudelleen. Komissio laati ehdotuksen uudeksi maksuehtoasetukseksi, joka turvaisi erityisesti pienyrittäjille sen, että laskut maksettaisiin näille kohtuullisessa ajassa. Lisäksi komissio ehdottaa, että pienyrittäjien tueksi asetetaan viranomainen, joka valvoo lainsäädännön noudattamista. Ehdotus on tältä osin erinomainen: pienempikin yritys voisi saattaa maksutta viranomaisen selvitettäväksi, jos esimerkiksi sopimuskumppanina toimiva suuryritys ei noudata lainsäädäntöä.

Esitys on pienoisessa vastatuulessa EU:ssa. Suuryritysten edustajat lobbaavat esitystä vastaan, eivätkä jäsenvaltiotkaan ole yhtä mieltä sääntelyn tarpeesta. Olemme peräänkuuluttaneet, että Suomen virallisen kannan soisi olevan nykyistä pienyrittäjämyönteisempi. Sen sijaan EU:n parlamentti on kuullut pienyrittäjien hätää ja äänesti suoraselkäisesti valvovan viranomaisen puolesta.

Euroopan parlamenttivaalit lähestyvät. Tilanne vaatii jatkossakin vahvoja kannanottoja pienyrittäjyyden puolesta. Suomen Yrittäjät sekä eurooppalainen pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustava yrittäjäjärjestö SmeUnited toimivat jatkossakin pienyrittäjien äänitorvina Euroopassa.

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät