Jokaisen kuuluisi löytää oma kutsumuksensa

Työskentelin useamman vuoden varastotyöntekijänä ja jouduin onnettomuuteen kesällä 2018, jossa molemmat käteni katkesivat jäädessäni laukkaavan hevosen alle. Pääsin eläkeyhtiön maksamaan uudelleenkoulutukseen ja ajatus opiskelusta pelotti. Kuinka voin keskittyä tunneilla pitkiä aikoja, kun opiskelut ovat aina tuottaneet tuskaa? Paras opiskelumuoto minulle oli monimuoto-opiskelu, jossa kaikki opitaan työpaikalla.

Vaikka pelotti, olin avoin ja rohkea tulevaisuuden suhteen. Aloitin opiskelut kesäkuussa 2019. Työharjoitteluni olen suorittanut kahdessa eri yrityksessä ja ensimmäisen harjoittelun päätyttyä aloin etsimään uutta harjoittelupaikkaa. Halusin edetä opiskeluissani ja oppia sisällöllisesti laaja-alaisemmin.

Näin Hämeen Yrittäjien etsivän uutta viestintäpäällikköä ja rohkaisin itseni soittamaan Haukan Juhalle olisiko heillä tarjota minulle harjoittelupaikkaa. En itse asiassa uskonut mahdollisuuksiini, mutta Juha antoi minulle mahdollisuuden oppia heidän tiimissänsä. Olen tästä mahdollisuudesta mielettömän kiitollinen, koska olen saanut aitiopaikalla oppia viestinnästä ja sisällöntuotannosta.

Maaliskuussa 2020 aloitin harjoittelujaksoni Hämeen Yrittäjillä ja opiskelujeni oli määrä loppua kesäkuun lopussa. Voin sanoa, että minut heitettiin suoraan syvään päähän ja olin pihalla kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Hyvä niin, koska silloin opin paremmin itse työstä ja sain haastetta työhön. Heti aluksi kiinnitin huomion hyvään ja kannustavaan työilmapiiriin, mikä toimistolla vallitsi. Olin äimänä, onko tällaisia työpaikkoja tosiaan olemassa?

Sain heti vastuuta ja minulle asetettiin tavoitteita, aivan kuten työntekijöillekin. Kärsivällisesti minua ohjattiin ja opastettiin, että pääsen alkuun. On jotenkin hauska sattuma, kuinka ADHD- diagnoosin saanut voi kirjoittaa sisältöä työkseen. Lapsena koulun kirjoitelmat olivat päättömiä, vaikka nautinkin kirjoittamisesta suunnattomasti. Luulit kirjoittaneesi vuoden tarinan, mutta kukaan muu ei ymmärtänyt tekstiä sen poukkoillessa aiheesta aiheeseen.

Sain ADHD-diagnoosin vasta muutama vuosi sitten ja tähän neurologiseen ”sairauteen” kuuluu, että on vaikea keskittyä asioihin ja tuntuu kuin päässä olisi kymmenen kanavaa yhtä aikaa auki. Kun sanot asioita ääneen, mietit jo viittä seuraavaa. Tämän ominaisuuteni puolesta olen keskittynyt omaan elämääni hyvin intensiivisesti, en seuraa uutisia, en lue lehtiä tai ole yleisesti kiinnostunut julkisuuden henkilöistä tai heidän elämistään. Viestinnän harjoittelijan tehtävään olisi ollut iso plussa olla kartalla maailman tapahtumista. Tätä harjoittelua ajatellen minulla oli yksi hyvä ominaisuus, joka oli uteliaisuus. Olen oikea oman elämäni Ulla Taalasmaa.

Ennen opiskelun aloittamista sain onnekseni ADHD-lääkityksen ja se on auttanut minua keskittymään hiukan paremmin ja pysymään aiheessa, etteivät ajatukset lentele superpallon lailla pitkin avaruutta. Vain muutaman kerran muistan Juhan sanoneen: “Katri odota hetki, otetaan tämä yksi asia kerrallaan”. Kaikilla työntekijöillä oli ymmärrystä erilaisista persoonista ja sain ensimmäistä kertaa työelämässä tukea sekä kannustusta työpaikan puolelta. Se tunne oli oikeasti todella mahtava. Tämä on yksi merkittävimmistä asioista minulle, koko harjoittelun aikana. Ja tämä kannustus on ollut jatkuvaa, eikä vaihdellut kenenkään päivän mielentilan mukaan.

Aloin rakentamaan taululle omia mielenkiinnon kohteita ja niistä koostuvia artikkeleita. Olin aivan hukassa kaikesta ja Nuutisen Pasi opetti minua kädestä pitäen kaiken. Pasi oli aloittanut oman työtehtävänsä vain muutamaa päivää ennen kuin minä aloitin harjoittelun.

Kun muutama viikko uutta oppiessa ja harjoittelua oli takana, tulivat ensimmäiset koronarajoitukset. Aluksi kotona oppiminen onnistui, mutta alkoi lopulta vaikuttamaan omaan motivaatioon ja mielentilaan. Loppujen lopuksi eristäytyminen veti pohjan kaikelta ja lamaannuin täysin. Koin myös suurta stressiä asioista, joihin en voinut itse vaikuttaa mitenkään. Minua sai niin sanotusti vetää perässä, jotta pysyin mukana.

Ymmärsin lopulta, että ainut mihin pystyin vaikuttamaan, oli se mitä tunnen oman pääni sisällä ja kuinka suhtaudun haastaviin asioihin. Muutin omaa asennettani ja sain siitä motivaatiota laittaa kaikkeni peliin. Koronarajoitukset poistuivat pian tämän jälkeen. Oli mahtava tunne päästä takaisin fyysisesti työpaikalle. Koronatilanteen vuoksi opiskelujani jatkettiin yhteensä 8 kuukautta.

Kesäksi saimme kaikki palata työpaikalle aloin oppia asioita nopeammalla tahdilla. Otin uusia asioita helpommin vastaan ja sisäistin asiat nopeammin. Ehkä kaiken tarkoitus oli se, että kasvaisin ihmisenä, ymmärtäisin mikä on tärkeää, mihin asioihin voin vaikuttaa sekä löytäisin sisäisen vahvuuteni.

Menneen vuoden aikana olen päässyt tekemään todella upeita yrittäjätarinoita ja yhteistyötä upeiden ihmisten kanssa. Harjoittelijana, en ole varsinaisesti kokenut olevani harjoittelija. Minuun on luotettu täysin ja annettu vastuuta toteuttaa asioita itsenäisesti aikataulujen rajoissa.

Olin ylpeä itsestäni, kun näin tekemäni artikkelin lehdessä. Hyvä tunne tuli nettisivuille tehdyistä yritysesittelyistä, koska jokainen niistä on ollut matkallani yhtä tärkeä.

Kaiken kaikkiaan työharjoitteluaikani Hämeen Yrittäjillä on ollut itselleni kasvamisen paikka. Vuoden tapahtumia ei olisi voinut kukaan ennustaa. Ainut mihin voi vaikuttaa on oma asenne ja kuinka vie asiat loppuun asti. Olen löytänyt oman kipinän kirjoittamiseen ja aion jatkaa sitä jatkossakin.

Sydämestäni kiitän kaikkia yrityksiä ja yrittäjiä, joita sain tavata menneen vuoden aikana sekä koko Hämeen Yrittäjien tiimiä Juha Haukkaa, Pasi Nuutista, Arja Sillanpäätä, Pauliina Hirviniemeä sekä Markku Rinnettä.

KOMMENTTI TOIMISTON VÄELTÄ

Katri Ahonen toimi Hämeen Yrittäjissä viestinnän harjoittelijana maaliskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Harjoittelujakson piti kestää puoli vuotta, mutta korona-ajan takia se venähti. Voisimme todeta, että ”hyvän käytöksen johdosta kuuden kuukauden kakku piteni vuodeksi”. Kiitos sinulle hersyvistä hetkistä, Katri!