Kasvutoimia tarvitaan välttämättä

Suomi on pudonnut viimeisen runsaan viidentoista vuoden aikana kasvujunasta. Vuoden 2008 jälkeen Yhdysvallat on kasvanut noin 35 prosenttia, Ruotsi noin 25 prosenttia ja koko euroaluekin noin 15 prosenttia enemmän kuin Suomi. Köyhdymme vauhdille muihin verrattuna.

Tämä on erittäin huolestuttavaa ja on vaikuttanut siihen, että Suomi on ylivelkaantunut. Julkinen sektorimme on ylisuuri nykyisen taloutemme kokoon. Kasvua on saatava merkittävästi lisää, jotta pystymme huolehtimaan kaikista Suomessa asuvista ja panostamaan puolustukseen.

Suomen kasvun tekevät ennen muuta suomalaiset yritykset. Jos yrittäjät ja omistajat eivät halua tai pysty kasvattamaan yrityksiään, talous ei kasva. Siksi pitäisi paljon nykyistä enemmän miettiä, mikä kannustaisi yrittäjiä ja omistajia kasvuun.

Yritysten muutoslista on pitkä

Kysyimme yrittäjiltä kasvuyrityksiä painottaen, minkä pitäisi muuttua, jotta Suomessa olisi kasvuun enemmän kannusteita. Vain 13 prosenttia yrittäjistä kokee, että Suomessa on tällä hetkellä riittävästi kannustimia kasvattaa yrityksiään. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä näin kokee 22 prosenttia. Ylivoimainen valtaosa kokee, että kasvuun ei ole riittävästi kannustimia.

Kaikkien yritysten muutoslistan kärkitoivomukset ovat palkkaamista helpottava lainsäädäntö (55 %), yrittäjyyden arvostus (53 %), paikallisen sopimisen lisääminen (46 %), epäonnistumisen hyväksyminen (33 %), työvoiman laatu (32 %), yritysrahoitus (31 %), kotimaisen työvoiman saatavuus (29 %) ja yhteisöverotus (29 %).

Eniten kasvaneiden ja kasvuhakuisimpien yritysten muutoslista on hieman erilainen: yrittäjyyden arvostus (56 %), vaurastumisen arvostus (52 %), palkkaamista helpottava lainsäädäntö (50 %), yritysrahoitus (50 %), osinkoverotus (44 %), epäonnistumisen hyväksyminen (44 %), yhteisöverotus (41 %) ja uuden alun helpottaminen (41 %).

Yrittäjien kasvuohjelma

Paraikaa pääministeri Petteri Orpon asettama työryhmä valmistelee hallituksen puoliväliriiheen kasvutoimia. Työryhmää vetää toimitusjohtaja Risto Murto. Ryhmän kokoonpano on herättänyt huomiota, koska siinä ei ole juurikaan yrittäjiä.

Yrittäjät on kuitenkin tavannut Murtoa ja toimittanut hänelle omia ehdotuksiamme. Olemme esittäneet kymmenen kohdan ohjelmaa:

1. Työmarkkinauudistukset

Hallituksen pitää toteuttaa tinkimättä ohjelmaansa kirjatut työmarkkinauudistukset. Jos jokin sovittu uudistus vesittyy, tarvitaan vähintään yhtä vaikuttava reformi tilalle. Pidämme tärkeänä, että paikallinen sopiminen mahdollistetaan pienissä yrityksissä myös ilman luottamushenkilöitä, kuten hallitus on kirjoittanut ohjelmaansa, ja käynnistetään valmistelu toisin sopimisen oikeuden edistämiseksi.

2. Kilpailua lisäävät toimenpiteet

Julkisen sektorin pitää keskittyä ydintehtäviinsä ja jättää markkinat yrityksille ja yrittäjille. Inhouse-yhtiöiden laajentuminen vie tilaa yritysten kasvulta ja voi tuhlata veronmaksajien rahaa. Siksi hallituksen pitää toteuttaa tinkimättä ohjelmansa mukaisesti kilpailua lisäävät kirjaukset.

Julkisia palveluita pitää tuottaa mahdollisimman paljon monituottajamallilla yritysten ja järjestöjen voimin, koska se lisää laatua ja tehokkuutta.

3. Rahoitus- ja pankkipalveluiden turvaaminen

Sääntely on lisääntynyt ja vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet, joten pk-yritykset eivät pankkien mielestä ole enää monesti kannattavia asiakkaita pankeille. Varovaisuus ohjaa valvojien tulkintoja sääntelystä ja pankkeja valvojan ohjeistuksien tulkinnoissa.

Liian tiukka sääntely ja tulkinnat sekä liian suuri varovaisuus ovat johtaneet pankkipalveluiden saatavuuden heikentymiseen pk-sektorille, mikä hidastaa kasvua ja tuottavuutta lisääviä investointeja.

4. Verotuksessa kasvun kannustimien kasvattaminen

Työn ja yrittämisen verotuksesta pitää siirtyä kulutuksen ja haittojen verotukseen. Tarvitaan ansiotuloverotuksen marginaaliverotuksen laskemista sekä osinko- ja yritysverotuksen muuttamista kasvua ja riskinottoa tukevaksi. Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin voidaan tehdä lyhyelläkin aikavälillä budjettineutraalisti leikkaamalla vastaavasti yritystukia.

Investointien lisäämiseksi vapaat poisto-oikeudet tulee ottaa käyttöön pysyvästi. TKI-verokannustimet tarvitaan uusiin ja pk-yrityksiin, ei vain suurille tai vain tietyille toimialoille. Tappioiden vähentämisen oikeutta pitää pidentää nykyisestä kymmenestä vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen, mikä tukee toimintansa alussa olevia kasvuyrityksiä.

5. Normien purku

Tarvitaan vähemmän normeja, raportteja, lupia ja byrokratiaa sekä sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten etukäteisarvio. Hyötyjen lisäksi kustannukset ja vaikutukset on arvioitava. Sääntely vie tehokkuutta ja voi haitata kilpailua.

Investointiympäristöä pitää parantaa lupa- ja valitusbyrokratian merkittävällä nopeuttamisella. GDPR-sääntelyn ylitiukka tulkinta vaikeuttaa julkisen hallinnon ja yritysten toimintaa sekä hidastaa teknologian kehittämistä.

6. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen

Viisumin saantia ja työlupia pitää yksinkertaistaa ja digitalisoida. Yhteistyö yritysten kanssa pitää nostaa keskiöön ja tunnistaa maahanmuuton positiiviset vaikutukset talouteen. Ilman tekijöitä ei ole talouttakaan. Väestörakenne vaatii kasvun mahdollistamiseksi työperäistä maahanmuuttoa. Muutoin on mahdoton ratkaista julkisen sektorin monia haasteita ja yksityisen sektorin työvoimapulaa.

7. Työvoiman liikkuvuuden varmistaminen

Työttömyysaste vaihtelee voimakkaasti eri puolilla ja suhdanteet avaavat eri alueille kysyntää epätasaisesti. Työvoiman pitää liikkua jouhevasti, jotta yritykset saavat tekijöitä ja työttömyyden pitkittyminen pysähtyy. Esimerkiksi tällä hetkellä osassa Lappia kärsitään työvoimapulasta ja kasvukeskuksissa riittämätön rakentaminen on kasvun pullonkaula.

On tärkeää lisätä porkkanoita työasuntovähennyksen ja muuttoavustusten avulla sekä poistaa esteitä viilaamalla varainsiirtoveroa alaspäin, tuomalla tuettuihin asuntoihin vaihtuvuutta ja tarjoamalla joustavasti tonttimaata uudistuotannolle.

8. Sosiaaliturva kannustavaksi, myös yrittäjille

Sosiaaliturvan pitää kannustaa työllistymiseen ja kokeiluja pitää hyödyntää, jotta parhaimpia oppeja voidaan laajentaa tietopohjaisesti. Yrittäjien osalta YEL-selvitys pitää toteuttaa ripeästi, sillä nykymalli ei ole kestävällä pohjalla. YEL-järjestelmän joustavuutta pitää lisätä. Yhdistelmävakuutuksen tarve kasvaa työn ja yrittäjyyden raja-aitojen madaltuessa.

9. Viennin edistäminen

Business Finlandin ulkomaantoimintojen siirto ulkoministeriöön uhkaa johtaa maakunnasta maailmalle -palvelupolun katkeamiseen sekä tuoda raja-aitoja innovaatiojärjestelmän ja viennin edistämisen välille. Yhtiömuotoinen Export Finland Oy turvaisi viennin edistämisen joustavasti. Kaikilla yrityksillä pitää olla mahdollisuus julkisiin vienninedistämispalveluihin.

10. Yrittäjyyden arvostus ja uuden alun helpottaminen

Suomessa pitää vahvistaa yrittäjyyden arvostusta. Nuorten osalta ilmapiiri on jo muuttunut, mutta muualla on yhä paljon petrattavaa. Suomen kasvu perustuu riskiä ottaviin yrittäjiin, ei valtiovaltaan tai sääntelijöihin. Yritystoimintaan kuuluu epäonnistumisen riski. Konkurssi ei ole rikos tai synti.

Pitää poistaa uuden alun esteitä luvanvaraisten elinkeinojen, rahoituksen ja peruspalveluiden osalta. Omistajavaihdosten edistäminen mahdollistaa kasvuloikkia. Yritysten väliset sekä yritysten ja julkisten hankkijoiden väliset pitkät maksuehdot aiheuttavat pk-yrityksille taloudellisia vaikeuksia, minkä vuoksi tulee asettaa viranomainen valvomaan maksuehtolain noudattamista.

Pohdimme myös lisää kasvutoimia. Siksi jokainen yrittäjän idea – radikaalikin – on erittäin tervetullut. Niitä voi lähettää esimerkiksi minulle. Lupaan, että arvioimme jokaisen.

MIKAEL PENTIKÄINEN
mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja