Kehysriihen jälkipyykki – mitä yrittäjien on hyvä tietää?

Kehysriihen jälkipyykki – mitä yrittäjien on hyvä tietää? 

Hallituksen tuore kehysriihi on jälleen herättänyt runsaasti keskustelua. Yksi asia on kuitenkin kiistatonta: muutosta tarvitaan. Suomi on lentänyt matalalla liian pitkään, ja tästä ovat maksaneet hintaa niin kotitaloudet, yritykset kuin julkinen talouskin. 

Kehysriihen päätöksillä pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja turvallisuutta. Mutta mitä nämä linjaukset tarkoittavat käytännössä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen yrittäjille? 

Investointien ja kasvun mahdollistajia 

Eräs merkittävimmistä päätöksistä on yhteisöverokannan lasku 18 prosenttiin. Tämä tukee investointeja ja yritysten kasvuhaluja – erityisen tärkeää nyt, kun alueellamme on vireillä useita suuria investointihankkeita. Investointien edistäminen tarkoittaa myös alihankintaketjujen kasvua, mikä tuo suoraa hyötyä alueen pk-yrittäjille. 

Työn verotuksen keventämisen toivotaan lisäävän kuluttajien ostovoimaa. Tämä edellyttää kuitenkin, että ylimääräiset eurot todella lähtevät kiertoon kotimaan markkinoilla. Yrittäjien keskuudessa alueellamme ennakoidaan kotimaisen kysynnän kasvua – kasvua, jonka realisoituminen voisi piristää koko pk-yrityssektoria. 

Pohjoisen Suomen ohjelmassa sovittiin lisäksi maakunnallisten investointitiimien perustamisesta. Näiden tiimien tehtävänä on luoda selkeä malli investointien tunnistamiseksi ja edistämiseksi Pohjois-Suomessa. Tämä on erinomainen uutinen koko pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle. 

Elinvoimaa infrasta ja liikenneyhteyksistä 

Myönteisiä uutisia kantautui myös infrastruktuurin puolelta: Ylivieskan eteläisen ylikulkusillan rahoitus hyväksyttiin investointiohjelmaan. Silta helpottaa alueen liikennevirtoja ja parantaa elinkeinoelämän edellytyksiä – samalla vahvistaen myös huoltovarmuutta. 

Toinen tärkeä saavutus on lentoliikenteen turvaaminen. Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sai jatkoaikaa alkuvuoteen 2028 asti, mikä on tulosta laajasta edunvalvontatyöstä, johon myös Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on aktiivisesti osallistunut. 

Maatalouden ja maaseudun yrittäjien tukitoimet 

Kehysriihi toi mukanaan myös hyviä uutisia maaseudun yrityksille. Finnveran rahoitus mahdollistetaan nyt maatiloille – erittäin tervetullut päätös tilanteessa, jossa maatalouden investointitarpeet kasvavat. Lisäksi Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) takausvaltuutta nostetaan 20 miljoonaan euroon maatilojen investointien tukemiseksi. 

Hallitus aikoo myös vahvistaa alkutuottajien asemaa ruoka-alan arvoketjussa, edistää kotimaisuuden osuutta julkisissa hankinnoissa ja helpottaa maataloustukien hallinnollista taakkaa. 

Samalla linjattiin, että kotitalousvähennyksen laajentamista selvitetään kattamaan myös irtaimiston korjaukset. Tämä saattaa avata uusia mahdollisuuksia muun muassa rakentamisen ja korjausrakentamisen markkinoille – ja vaikuttaa näin yrittäjien kysyntään laajemminkin. 
 
Verotusratkaisuissa myös helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin 

Veroratkaisuihin sisältyy myös positiivisia signaaleja yritystoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Perintöveron alarajaa korotetaan vuoden 2026 alusta 20 000 eurosta 30 000 euroon, ja lahjaveron alarajaa nostetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon. Lisäksi perintöveron maksuajalta perittävää korkoa alennetaan samasta ajankohdasta lähtien. 

Vaikka nämä muutokset eivät vielä mullista järjestelmää, ne voivat helpottaa erityisesti pienemmissä perheyrityksissä tapahtuvia sukupolvenvaihdoksia ja lieventää niiden aiheuttamaa taloudellista painetta. Kyse on samalla myös signaalista: yrittäjyyden jatkuvuutta halutaan tukea – ei rangaista. 

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisäpanostuksia 

Pk-yritysten tulevaisuuden kasvua tukee myös panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-rahoitusta kasvatetaan merkittävästi vuosina 2026 ja 2027. Tämä vahvistaa myös yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueellemme. 

Varjopuolia ei voi sivuuttaa 

Kaikki päätökset eivät kuitenkaan herätä yksinomaan tyytyväisyyttä yrittäjien keskuudessa. Työsuhdepolkupyörien veroedun poistaminen on herättänyt suurta huolta – paitsi alan yrityksissä, myös laajemmin kansanterveyden näkökulmasta. Myös työhuonevähennykseen liittyvät epäselvyydet mietityttävät erityisesti yksinyrittäjiä, joilla on työtila omassa kodissaan. 

Erityistä huolta herättää YEL-järjestelmän uudistus, jonka valmistelusta tehtiin nyt linjauksia, vaikka selvitystyö on vielä kesken. On erikoista, että yrittäjien tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehdään ennen kuin tarvittavat tiedot ovat saatavilla. 

Myönteistä on kuitenkin, että hallituksen päätös oli linjassa myös Suomen Yrittäjien esityksen kanssa: vuosina 2023–2025 aloittaneille yrittäjille säädetään sama 4000 euron korotusraja ensimmäisiin työtulotarkistuksiin kuin aiemmin aloittaneille. Tämä voi estää kohtuuttomat työtulonkorotukset sekä yritystoiminnan tarpeettomat lopettamiset.  

Tarvitaan pitkäjänteisyyttä – nyt enemmän kuin koskaan 

Suomen taloutta ohjaillaan käytännössä muutaman vuoden sykleissä, ja pahimmillaan seuraava hallitus kumoaa edeltävän hallituksen linjaukset. Tämä tempoilu estää pitkäjänteisen kehityksen niin taloudessa kuin yrityskentässäkin. 

Vakautta ja ennakoitavuutta kaivataan nyt kipeämmin kuin koskaan. Yrittäjät tarvitsevat pelisäännöt, jotka kestävät yli hallituskausien, sillä vakaalla maaperällä syntyy kasvua – ja kasvu tuo hyvinvointia koko yhteiskunnalle. 

Talouden hallinnan perusajatus on yksinkertainen: niin kansalaisilla kuin yrityksilläkin tulee olla pitkäjänteisiä sijoituksia, puskurirahaa ja riittävää käyttövaraa. Raha ja talous muistuttavat verenkiertoa – ne on pidettävä liikkeessä, mutta terveellä rytmillä.