Kehysriihipäätösten kouluarvosana T&K:ssa

Kehysriihitiedotustilaisuuden jälkeen pomoni kysyi kehysriihen arvosanaa tutkimus- ja kehityspolitiikassa pk-yritysten näkökulmasta. Tässä vastaukseni.

Vahva seiska tuli jo siitä, että hallitus on pysynyt suunnitelmassa ja sitoutunut parlamentaarisesti hyväksyttyihin T&K-raportin tavoitteisiin ja T&K-rahoituslakiin. T&K-rahoituksen lisäyksiä jaetaan 194 miljoonaa euroa vuonna 2025, 367 miljoonaa euroa vuonna 2026, 592 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 562 miljoonaa euroa vuonna 2028. Päätöksistä voi lukea tarkemmin täältä. Ehkä voin nostaa arviota puolipistettä 7,5:een, koska hallitus on myös historiallisten säästöpaineiden edessä pitänyt kiinni TKI-panostuksista.

Toinen puolipiste suodaan tarkoituksenmukaisesta rahoituksen kohdentamisesta. Leijonanosa rahoituslisäyksistä kohdennetaan yrityksien T&K-toimiin ja tutkimusorganisaatioiden yritysyhteistyöhön, etenkin Business Finlandin kautta. Hyvä niin, koska selvitykset osoittavat, että kun T&K-rahoitus kohdennetaan kasvuhakuisiin yrityksiin, saadaan suurin vipuvaikutus. Myös tutkimusrahoituksessa painotetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yritysyhteistyötä, joka on 2010-luvulla systemaattisesti laskenut niin rahoituksen kuin yhteisjulkaisujen määrässä. Tällä hetkellä Suomessa yritysten rahoitus korkeakouluille jää noin puoleen OECD-maiden keskiarvosta. Luku on liian alhainen.

Suomen Akatemian temaattisiin tutkimusinfrastruktuurihakuihin kohdennetaan vuosittainen 15 miljoonan euron valtuuskorotus, ja uudet yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit saavat 20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 50 miljoonaa alkaen 2027. Toivon, että tutkimusinfrastruktuureihin lasketaan mukaan myös teknologiainfrastruktuurit, joiden käyttö on lähempänä tutkimuksen tuotteistamista ja kaupallistamista.

Miten päästään hyvästä kasista kiitettävään yhdeksään? Huomioimalla pk-yritysten mahdollisuudet. Kehysriihipäätöksen mukaisesti samalla kun uudistetaan ELY-keskukset Elinvoimakeskuksiksi, perustetaan uusi rahoitusmekanismi yhdessä Business Finlandin kanssa, jolla edistetään pk-yritysten pitkäaikaista ”tavoitteellista T&K-toimintaa”. Nähtäväksi vielä jää mikä on hallituksen linjaama ”uudistava” T&K-toiminta sekä miten rahoitettavat pk-yritykset valikoidaan.

Lisäksi kehysriihessä toistettiin jo viime syksyn budjettiriihen päätös, että Business Finland kehittää AMK-mekanismin ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen. Valitettavasti tämän mekanismin kehittäminen ole toistaiseksi edennyt. Tähänkin on luultavasti aivan yksinkertainen vastaus: mekanismiin ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Suotavaa olisi, että kehysriihessä päätetyistä varoista osa ohjataan myös näihin uusiin mekanismeihin.

Tämän kautta päästäänkin siihen, miksi hallituksen päätökset eivät yllä erinomaiseen 10 kouluarvosanaan. Valitettavasti monet hyvin tärkeät yksityiskohdat jäävät epäselviksi. Uusi pk-yrityksille suunnattu TKI-mekanismi on erittäin tervetullut, mutta kuinka paljon rahaa siihen tosiasiallisesti ohjataan? Kuinka suurilla pk-yrityksillä on mahdollisuus osallistua toimintaan? Miten saman rahoituksen on houkuteltava sekä uusia yrityksiä T&K-toimintaan että ottamaan suurempia riskejä T&K-hankkeissa. Minkälaiset ovat toivotut T&K-hankkeet? Suomen Yrittäjät on mielellään mukana mekanismin kehittämisessä, jotta rahoitus todella saavuttaa ne halutut uudet ja innovaatioradikaalit yritykset.

Hallituksen TKI-politiikan päätökset ansaitsevat arvosanaksi kunnioitettavan 9/10, mutta parannettavaa on vielä pk-yritystuen ja rahoitusmekanismien osalta. Lopullinen arvosana hallituskauden T&K-toiminnalle voi vielä kohentua, kunhan epäselvyydet selkiytyvät ja uudet rahoitusmekanismit konkretisoituvat. Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että T&K-toimintaan satsataan rohkeasti ja oikeudenmukaisesti, jotta Suomi voi saavuttaa kasvutavoitteet ja menestyä kansainvälisesti.