Kenen asialla? 

Millainen yrittäjyys on arvokasta? Yrittäjyyden ympärillä kestopuheenaihe on se, millaista yrittäjyyttä arvostetaan ja kenen asiaa ajetaan. Toiset sanovat, etteivät yksinyrittäjät saa ääntään kuuluville, toisten mielestä taas työnantajayrittäjät on tyystin unohdettu. Toisaalta jakolinjoja voidaan vetää myös toimialojen tai toiminnan maantieteellisen laajuuden välille; tuotanto vai palvelut, paikallinen vai kansainvälinen. 

Tätä keskustelua on helppo ymmärtää, sillä jokainen meistä katsoo maailmaa oman tilanteensa ja viiteryhmänsä kautta. Jokainen meistä tuntee ylpeyttä omasta toiminnastaan ja samalla tuskastumista siitä, että asiat voisivat sujua kivuttomammin, mikäli vain juuri meidän toimintaamme ja kehittymistämme jarruttavat epäkohdat nähtäisiin ja korjattaisiin. 

Olen itse yrittäjänä saanut toimia useissa rooleissa. Olen ollut niin yksinyrittäjä kuin keskisuuri työnantajakin. Yrittäjänä olen kituuttanut tietämättä seuraavan kuukauden laskutuksesta ja elänyt taloudellisesti turvattuja hetkiä – kunnes taas on vajottu epävarmuuden keskelle. Tälläkin hetkellä toimin samanaikaisesti sekä yksinyrittäjänä asiantuntija-alalla että työnantajana valmistavassa teollisuudessa toimivan perheyrityksemme kautta. Ja vaikka molemmissa omat erityispiirteensä onkin, niin vastuu, huoli tulevaisuudesta ja toiminnan kehittämisestä on kuitenkin yhteistä. Sitoutuminen omistajuuteen ja ylpeys omalla työllä rakennetusta yritystoiminnasta on yhteistä yrittäjille yritystoiminnan kokoon katsomatta. 

Parasta yrittäjyyden edistämistä on luoda menestymisen mahdollistava toimintaympäristö yrityksille, olipa niiden koko mikä tahansa. Mikäli yksinyrittäjä pystyy rakentamaan kannattavaa liiketoimintaa, niin se mahdollistaa ihmisten työllistämisen sitä tavoitteleville. Toisaalta mikään pakko ei ole työllistää, sillä yksin tai verkostomaisesti toimienkin rakennetaan hyvinvointia yhteiskuntaan. Jos taas yhteiskunta mahdollistaa pienille työnantajayrityksille menestymisen mahdollisuudet ja työmarkkinat reilua joustavuutta, niin mikroyrittäjän on helpompi kasvattaa toimintaansa joko henkilöstömäärää lisäämällä tai investointeja tekemällä. 

Myöskään suurempia yrityksiä, erityisesti yrittäjävetoisia, ei tule tässä yhteydessä vähätellä, sillä niiden mahdollisuudet investoida ja kehittää toimintaansa tarkoittaa enemmän liiketoimintamahdollisuuksia koko arvoketjussa. Suurempien yritysten on pieniä helpompaa valita investointiensa kohteeksi jokin muukin maa, joten siksi Suomen pitää olla liiketoimintaympäristöltään kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen. 

Mikäli Suomi pystyy tarjoamaan toimintaympäristön, jossa yrittäjäriskin ottaminen ja kotimainen omistajuus on kannattavaa, sääntely, verotus ja kustannustaakka mahdollistavat kannattavan ja kilpailukykyisen toiminnan ja jossa työmarkkinoilla pelisäännöt ovat reilut ja paikallisesti työpaikoilla yhdessä sovittavissa, niin silloin kilpailuympäristö on tasapuolisempi kaiken kokoisille toimijoille. Jos pieni pystyy pärjäämään, on suuremmalla aivan takuulla siihen myöskin mahdollisuudet. 

Suomen kannalta tärkeintä on varmistaa, että tässä maassa kannattaa ottaa riskiä ja kokeilla siipiensä sekä unelmiensa kantavuutta yrittäjänä. On aivan yhtä arvokasta toimia yksin kuin muita työllistäenkin – ja myös näiden välillä vaihdellen. Yrittäjäjärjestössä tehtävämme on tuntea ja ymmärtää kaiken kokoista yrittäjyyttä ja arvostaa jokaista yrittäriskin ottanutta yrittäjää yhtäläisesti.

On siis syytä olla yrittäjyyden sekä aktiivisten ja omaan työhönsä terveellä ylpeydellä suhtautuvien ihmisten asialla.

Petri Salminen

puheenjohtaja

Suomen Yrittäjät