Kolumni: Itäisen Suomen pelastaminen on hidasta touhua

Pääministeri on asettanut 18.3.2024 Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien työryhmät ja neuvottelukunnat. Niiden tehtävänä on laatia ohjelmia kuinka pohjoinen ja itäinen Suomi pelastetaan.

Aikaa on keväästä kulunut reilusti yli puoli vuotta ja työryhmien mietintöjä ja ehdotuksia jatkotoimenpiteistä odotellaan.

Samaan aikaan kuunnellaan ekonomistien kauniita puheita siitä, että elpyminen on alkanut.

Mitä reaalimaailmassa tapahtuu: yrityksillä ei kauppa käy tai kauppaan liittyvät maksu tuloutuvat vasta ensi keväänä. Yritysten kassat ovat varsin tyhjät ja pankkien rahoitus ei toimi toivotulla tavalla. Osittain kiitos siitä, jo ylikorostuneeksi menneestä pankkivalvonnasta. Kyse on riskipolitiikasta ja vakuuksista, ymmärrän sen. Miksi valtion hallinnoima Finnvera ei voi tulla, vaikka väliaikaisesti suoraksi riskirahoittajaksi, kaikille suomalaisille yrityksille, jotta tästä suhdannekuopasta selvittäisiin. Olemme sitoneet itsemme liikaa omiin säädöksiimme ja yritysten arki alkaa unohtua.

Kuka kantaa oikeasti vastuuta Itä-Suomen elvyttämisestä?

Nelostie jakaa Suomen kahteen täysin erilaiseen alueeseen, länsi puolella asuu yli 70 prosenttia väestöstä, vihreän siirtymän investoinneista tehdään 75 prosenttia sinne ja niin edelleen. Siellä on elinvoimaa ja sitä pitää myös tukea.

Mitä Itä-Suomi saa ja on saanut verrattuna ympäröivään maailmaan? Pohjois-Ruotsiin investoidaan 120 miljardia euroa vihreään siirtymään, ja Pohjois-Suomen potentiaaliset investoinnit 76 miljardia euroa, Pohjois-Savo 13,1 miljardia. Alueet eivät tietenkään ole suoraa verrannollisia, mutta kun niitä suhteutetaan, niin olemme aika heikoilla.

Perusedellytykset on syytä olla kunnossa, ennen kuin kestävää rakennetta saadaan aikaiseksi. Siihen lähtökohtana on yhteinen suunta, mihin halutaan mennä. Oppilaitosten, yritysten ja julkisen puolen tiiviimpi yhteistyö on myös yksi peruskivi tulevaisuuteen ja siitä ainakin Pohjois-Savossa on hyviä aineksia olemassa.

Mikäli perusasioista terveydenhuolto ja perusturvallisuus eivät toimi, niin silloin on turha rakentaa pitkäkestoista elinvoimaa alueelle. Kuka muuttaa alueelle, jossa yöpäivystys on sadan kilometrin päässä kun toisenlaisiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Yksinkertaisesti tarvitsemme toimivan hyvinvointialueen, toimivan rahoituksen yrityksille, huoltovarmuuden ja maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämisen ja vihreän siirtymän investointeja sekä infra investointeja. Tarvitaan tekoja ja johtajuutta, että asiat menevät oikeaan suuntaa.

Kalevi Hilli
Savon Yrittäjien puheenjohtaja
Julkaistu Iisalmen Sanomassa 19.11.2024