Kriisien paljastamaa päätöksentekokykyä tarvitaan kehysriihessä 

Kansainvälinen yksituumaisuus Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden voimakkuudesta ja tarpeellisuudesta on suurta. Sota pitää saada loppumaan. Venäjälle ei tule tehdä myönnytyksiä, sillä tämä johtaisi epävarmuuden jatkumiseen ja kenties nyt Ukrainassa nähtävän käyttäytymisen toistumiseen myöhemmin jossain toisaalla. Suomessa ”Gateway to Russia” -strategiat on hylätty ja turvallisuus- ja liiketoimintaympäristöä rakennetaan uudenlaisen todellisuuden vallitessa. 

Eurooppalaisessa talouskeskustelussa päällimmäisinä teemoina näyttäytyvät pakotteiden ja raaka-aineiden saatavuusongelmien aiheuttamat voimakkaat hintojen nousut sekä toimitus ja tuotantohäiriöt. Suomessa olemme näiden lisäksi olleet pakotettuja arvioimaan myös turvallisuusasemaamme. Nato-jäsenyyden suosion nopea kasvu kertoo siitä, että me suomalaiset haluamme vahvistaa ja varmistaa maamme vakautta vahvistamalla turvallisuuttamme ja puolustustamme myös sotilaallista uhkaa vastaan. Puolustusliiton jäsenyydellä olisi eittämättä vakautta tuova vaikutus, mikä olisi myös yritysten etu.  

Viimeisten vuosien aikana poliittiset päättäjät ovat joutuneet useasti arvioimaan uudelleen aiempia näkemyksiään. Oli kyse sitten yritysten roolista julkisen terveydenhuollon rinnalla tai sitten Nato-jäsenyydestä. Niin koronakriisin alkuvaiheessa kuin nyt Venäjän hyökkäyksen yhteydessäkin poliittiset päättäjät ovat kyenneet tekemään voimakkaitakin päätöksiä varsin yksituumaisesti. Kriisin keskellä fokus suuntautuu olennaiseen. 

Nyt kehysriihen alla on odotettavissa, että hallitus hyväksyy menokehysten ylittämisen. Puolustuskyvyn vahvistaminen ja Ukrainassa sodan seurauksiin varautuminen ovat jotain sellaista, mihin ei ole ennakolta kyetty varautumaan. Jokainen ymmärtää, että niin uhkiin varautuminen, ukrainalaisten pakolaisten vastaanottaminen kuin nopea irtautuminen venäläisestä energiastakin tulee kuormittamaan myös julkista taloutta. 

On silti syytä myös muistaa, että ylivelkaantunut talous on altis ulkoiselle vaikuttamiselle. Siksi riihessä on syytä pitää mielessä akuuttien tarpeiden lisäksi myös tasapainoisen talouden mukanaan tuoma kriisinsietokyky. Hallituksen tulisi siis kyetä yksituumaisuuteen tilannekuvan osalta myös siinä, että nykyisen suuruiset julkiset menot eivät ole kestävällä pohjalla. Toimenpiteitä tarvitaan niin työllisyystoimien jatkamisessa kuin menojen karsimisessa. 

Yritykset pyrkivät tällä hetkellä tekemään voimavarojensa ja mahdollisuuksiensa puitteissa vihreää siirtymää nopeammin kuin yksikään poliittinen päätös tai julistus olisi voinut ennakoida. Tietenkään kaikilla toimialoilla, kuten muiden alojen kannalta elintärkeällä kuljetusalalla, teknologia ei vielä mahdollista täydellistä fossiilisista polttoaineista irtautumista, mutta nämäkin alat hakevat kuumeisesti tehokkuutta ja uusia ratkaisuja toimintaansa.  

Tämän ympäristötavoitteiden kannalta keskeisen kehityksen mahdollistaminen vaatii sitä, että yritykset todella kykenevät tekemään tarvittavia investointeja toiminnassaan. Silmiinpistävää on ollut se, että johtavat poliitikot ovat kyllä puhuneet paljon yhteiskunnan panostuksista, mutta vähemmälle huomiolle on jätetty tärkein, eli yritysten omien investointimahdollisuuksien turvaaminen.

Nyt tarvitaan selkeä signaali siitä, että yrityksille ei kasata lisää kustannuksia tai velvoitteita. Näin luotaisiin kyvykkyyttä ja tulevaisuususkoa investointien tekemiseen. Parasta työllisyys-, ympäristö- ja hyvinvointipolitiikkaa on yrittäjien luottamus kannattavan ja kilpailukykyisen liiketoiminnan mahdollistavaan toimintaympäristöön.

Petri Salminen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja