Lainsäädäntö on työntekijän turvana jatkossakin, kun paikallista sopimista laajennetaan koskemaan kaikkia yrityksiä

Pääluottamusmies Sari Tammi kritisoi 17.9. TS:n mielipideosastolla paikallisen sopimisen lisäämistä. 

Työsopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa ja opintovapaalaissa on tällä hetkellä yhteensä noin 50 kieltoa, jotka estävät paikallisen sopimisen järjestäytymättömältä yritykseltä, vaikka niissä käytössä oleva työehtosopimus sallisi sopimisen.  Laki asettaa näin yritykset eri asemaan sen mukaan, kuuluko työnantaja työnantajaliittoon. Eduskunnan käsittelyssä nyt oleva esitys poistaisi nämä sopimisen kiellot.

Järjestäytymättömät yritykset ovat tyypillisesti 1–5 henkeä työllistäviä pk-yrityksiä, jossa koko henkilöstö mahtuu saman kahvipöydän ääreen. Näitä yrityksiä oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 lähes 180 000. Neljä henkeä tai alle työllistäviä oli 230 000 – suurin osa suomalaisista yrityksistä. 

Sari Tammen visiossa yrityksissä jatkossa ”neuvottelemassa olisi kokematon, kouluttamaton luottamusvaltuutettu ja vastassa työnantajan edustaja lakimiehineen”. Pk-yritysten arkea tuntevat tietävät, että lakimies on harvoin kahvipöydässä mukana. Sari Tammi pelkää, että luvassa on ”työntekijöiden etujen heikennyksiä, esimerkiksi lomarahoista, työajanlyhennyspäivistä, palvelusvuosilisistä”. Tammen mielestä lisäksi ”varsinkin ulkomailta tulevien työntekijöiden palkka voi olla ihan mitä vaan, koska heillä ei ole edustajaa ja tietämystä asioista”. 

Pelottava tulevaisuudenkuva on monessa suhteessa virheellinen eikä sekään vastaa todellisuutta suomalaisessa järjestäytymättömässä pk-yrityskentässä, missä luottamus on selvitystenkin mukaan korkealla tasolla. 

On tärkeää tiedostaa, että hallituksen esityksen mukaan paikallinen sopiminen perustuu jatkossakin työehtosopimukseen ja tapahtuu sen sallimissa asioissa ja asettamissa rajoissa. Näin ollen minkäänlainen työehtojen polkeminen ei siis ole jatkossakaan mahdollista. Lisäksi työntekijöitä voi edelleen edustaa Sari Tammen kaltainen kokenut liiton luottamushenkilö, mutta työntekijöiden niin halutessa myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu – tai jopa molemmat yhdessä.

Palkasta ja työehtosopimuksen lisistä ei säädetä tällä hetkelläkään mitään laissa – laissa ei siis ole niihin liittyviä kieltoja, jotka voitaisiin uudistuksen yhteydessä poistaa. Ay-liikkeen viljelemä väite, että uudistuksen myötä palkat voisivat olla Sari Tammea lainatakseni ”ihan mitä vaan”, ei pidä siis paikkaansa.  Kun palkoista ei säädetä laissa, tilanne säilyy ennallaan ja työehtosopimus ja lainsäädäntö ovat jatkossakin työntekijän turvana. 

Sari Tammi kysyy mielipidekirjoituksessa myös, ”mitkä ovat seuraamukset, jos työnantaja on rikkonut lakia paikallisessa sopimuksessa”. Lain rikkomisesta johtuvat seuraamukset eivät ole myöskään uudistuksen myötä poistumassa. Valvonta ja rikosoikeudelliset sanktiot ovat käytössä jatkossakin. Oletettu lainvastaisesti toimiminen on mahdollista jo nyt, mutta ei yleistä järjestäytyneissä tai järjestäytymättömissä yrityksissä. 

Suomessa on järjestäytymisvapaus, joka koskee työntekijän ohella työnantajia. Työlainsäädännöstä on voitu laajasti poiketa työehtosopimuksin, mutta tämä sopimisoikeus on monopolisoitu liitoille. Nyt Suomen työmarkkinat tuodaan 2000-luvulle, kun työehtosopimusten tarjoamat joustot koskevat jatkossa kaikkia työnantajia – suuria ja pieniä. 

Hanna Munter, toimitusjohtaja
Varsinais-Suomen Yrittäjät

Mielipidekirjoitus on julkaistu 24.9. Turun Sanomissa.