Lakoilla tuhotaan Suomen taloutta ja tulevaisuutta

Suomen vienti ja tuonti hiljenevät tänään, kun SAK:n poliittiset lakot pysäyttävät satamat ja muuta logistiikkaa sekä joitakin yrityksiä. Lakot ovat monella tapaa vahingollisia ja vastuuttomia.

Lakot heikentävät entisestään Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. On päivänselvää, että jokainen investointeja Suomeen miettivä joutuu huomioimaan sen, että Suomen ay-liike ei välitä työrauhasta ja on valmis valtansa vuoksi pysäyttämään viennin.

Lakot heikentävät Suomen turvallisuutta, koska ne vaurioittavat maan taloutta. Terve talous on keskeinen osa turvallisuutta.

Lakot ovat yritysten kannalta vahingollisia, koska ne vaurioittavat asiakassuhteiden hoitoa sekä syövät yritysten kykyä investoida ja maksaa palkkoja.

Lakot ovat vahingollisia myös suomalaisille palkansaajille, koska ne vähentävät investointeja ja heikentävät yritysten kilpailukykyä. Kun yritys ei pärjää, siitä kärsivät sen työntekijät. Tilanne realisoituu monissa yrityksissä paraikaa muutosneuvotteluina.

Miksi uudistuksia tarvitaan?

On monta syytä, miksi Suomessa on tehtävä työmarkkinauudistuksia, joita hallitusohjelmaan on kirjattu. Kertaan syyt, koska ne tuntuvat monilta unohtuneen.

Meillä on vaarallista, jopa hallitsematonta vauhtia velkaantuva julkinen talous. Me tarvitsemme uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä lisäämättä julkisia menoja.

Meillä on kansainvälisessä vertailussa korkea rakenteellinen työttömyys, joka ei alene kuin uudistamalla työmarkkinoiden rakenteita.

Meidän konkurssimäärämme ovat kasvaneet ja työnantajayrittäjyys laskenut. On erityisesti palkansaajan etu, että meillä on myös pieniä työnantajayrittäjiä. Kaikki eivät voi olla töissä julkisella sektorilla tai suurissa yrityksissä.

Meillä on yli puoli miljoonaa työiässä olevaa ihmistä joko kokonaan työvoiman ulkopuolella tai työttöminä. Emme pysty ylläpitämään nykyistä hyvinvointimallia, jos useampi ei ole työelämässä. Tiedämme myös työn merkityksen osallisuuden kokemuksen tuojana.

Meidän kilpailijamaissamme on tehty vuosia ja vuosikymmeniä sitten huomattavasti rohkeampi uudistuksia työmarkkinoille.

Lisäksi on kestämätöntä, että ihmisiä ja yrityksiä kohdellaan työmarkkinoilla eriarvoisesti riippuen siitä, kuuluvatko työntekijät ja yritykset liittoon vai eivät. Suomen työmarkkinoille on korkea aika tuoda ihmisten ja yritysten yhdenvertainen kohtelu.

Miten päästään eteenpäin?

Nykyinen työmarkkinasolmu on sidottu Hakaniemessä, jossa ei ole tyydytty viime eduskuntavaalien tulokseen eikä eduskunnan enemmistön tukea nauttivan hallituksen ohjelmaan.

Siksi Hakaniemen vastuulla on myös avata solmu. Se on tehtävissä yksinkertaisesti. Lopetetaan lakot ja keskitytään vaikuttamaan siellä, missä parlamentaarisessa demokratiassa kuuluu vaikuttaa: lakeja valmistelevissa työryhmissä ja eduskunnassa.

Suomessa on ohi aika, jolloin ay-liike pystyi kertomaan hallitukselle, mitä Suomen työmarkkinoilla saa ja mitä ei saa tehdä.

Parlamentaarisessa demokratiassa lakiesitysten valmistelu on hallituksen ja lakien säätäminen on eduskunnan tehtävä. Valmistelussa on tietenkin tärkeää kuulla eri osapuolia, myös ammattiyhdistysliikettä.

Demokratian kannalta on kuitenkin erittäin vaarallista ajatella, että ay-liike voisi painostamalla, kiristämällä ja kertomalla vääristeltyjä tietoja uudistuksista estää eduskunnan enemmistön tukea nauttivan hallituksen toteuttamasta ohjelmaansa.

Helsingin Sanomissa SSAB Europe Raahen pääluottamusmies Timo Mällinen sanoo, että ”ne yritykset, jotka menevät tämän lakon takia konkurssiin, tuskin ovat elinkelpoisia muutenkaan”.

Tämä on pähkähullua puhetta. Monet yritykset ovat kaatuneet ja monet vielä valitettavasti kaatuvat. Valtaosa pysyy pystyssä, mutta Hakaniemen masinoimilla lakoilla on silti kova hinta: lomautukset, irtisanomiset ja investoinnit Suomen sijaan muualle. Valitettavasti näemme kaikkia näitä.

MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.