Mahtava meininki meneillään

Viime  vuosina on rakennettu runsaasti tuulivoimaloita eri puolille Pohjanmaata. Olihan meillä myös rakenteilla ydinvoimalakin Pyhäjoelle, ja Hanhikivelle on jo pistetty satoja miljoonia euroja kiinni infraan ja voimalan huoltorakennuksiin. Tunnetuista syistä hanke on tällä hetkellä keskeytetty, mutta on vaikea uskoa etteikö nämäkin investoinnit tulisi vielä jollain tavalla hyödynnettyä.

Vihreän siirtymän seurauksena Pohjanmaalle ja tästä pohjoiseen on suunnitteilla miljardiluokan hankkeita. Keliberin kaivos tuo tulleessaan akkuteollisuutta Kokkolaan. Mittavia merituulivoima hankkeita on suunnitteilla Pietarsaaren ja Raahen edustalle. Raahen terästehtaalle on tulossa isot muutostyöt, joiden tarkoituksena on tuottaa vedyn avulla hiiletöntä terästä. Näiden muutostöiden seurauksena koko Suomen hiilidioksidipäästöt vähenesivät jopa 7%.

Myös Kokkolaan on suunnitteilla merkittäviä vetyteollisuushankkeita. Kaikki nämä teollisuushankkeet edellyttävät uusiutuvaa vihreää energiaa, eli käytännössä sähköä. Nyt kun taivaanranta on paikoitellen rakennettu myllyjä täyteen, onkin toivottavaa, että niistä saatava sähkö toisikin meille teollisuutta ja pysyviä työpaikkoja, eikä pohjolasta tulisi keskieurooppalaisten tuulivoimapuisto.

Tässä uudessa mallissa kehitys kehittyy täällä pohjoisessa, aivan sama suuntaus on naapurimaassa Ruotsissa. Kun ainakin osa näistä suurista visioista toteutuu, se tuo tullessaan suuren tarpeen työvoimalle ja uusia asukkaita alueelle. Näemmeköhän vielä senkin ihmeen, että muuttoliike suuntautuu etelästä pohjoiseen. No eipä taida löytyä sieltäkään työvoimaa riittävästi, vaan tulijoita pitää houkutella kauempaa.

Nämä isot hankkeet tuovat myös meille pienemmille yrittäjille paljon uusia mahdollisuuksia, ja vaikka ei suoraan olisikaan mukana ketjussa, niin lopulta saamme osamme joko yrittäjänä tai ainakin veronmaksajana.

Toivottavasti yhteiskunta ei kuitenkaan tässä miljardi huumassaan unohda meitä arkisia yrittäjiä, vaikka meidän työstämme ei yleensä saadakaan aikaiseksi näyttäviä otsikoita. Me ihan tavalliset vanhanaikaiset yrittäjät olemme kuitenkin yhteiskunnan selkäranka. Arvostusta ei saa, jollei itse arvosta omaa työtään. Asiakkailta en kaipaakaan kiitoksen sanoja vaan tekoja, ja ne teothan ovat yksinkertaisia, tulee uudelleenkin.

Yritetään nyt jotenkin tässä pärjäillä siihen asti, kunnes niitä vihreitä miljoonia päästä lapioimaan.

Mukavaa kesää ja pijetään vähä lommaaki!

Jarmo Nahkala, puheenjohtaja