Mielipide: Kavereita kannattaa hakea pohjoisesta

Tuskinpa Iivo Niskanen voittaisi yhtäkään kisaa, mikäli hän lähdössä toivoisi saavansa tasoitusta muilta kilpailijoilta tai säälipisteitä tuomareilta. Itä-Suomessa olemme samalla lähtöviivalla. Vuoden mittaan idässä on oikeutetusti oltu pettyneitä hallituksen toimenpiteisiin ja vaadittu samanlaisia kehittämistoimia kuin etelä ja länsi ovat saaneet. Samalla kollektiivinen pessimismi on torpannut näkemästä myönteisiä kehityssuuntia, joita kuitenkin on.

Yritykset ja kunnat näyttävät mallia. Vain parin tunnin ajomatkan päähän Muhokselle ja Kajaaniin on tulossa mittavia datakeskusinvestointeja, joiden vaikutukset säteilevät laajalle. Kiuruvesi on systemaattisella vaikuttamistyöllä vakiinnuttanut asemaansa maan biokaasukeskittymänä. Valio siirtää Vantaan tehtaan toimintonsa Joensuuhun, mikä tuo arviolta sata uutta työpaikkaa. Ympäristödataa keräävä Kelluu Oy on valittu puolustusliitto Naton kumppaniksi, ja Kiteelle perustetaan uusi akustiikkalevytehdas. Pieksämäki profiloituu merkittäväksi puhtaan energian tuottajaksi ja pohjustaa maaperää vihreän siirtymän investoinneille.

Itä-Suomi yllättää vielä.

Vahvistetaan vahvuuksia. Meillä on elinvoimainen kunnallinen itsehallinto, ja päätösvalta istuu valtuustoissa. Kunnille on alkaneen TE24-uudistuksen myötä sälytetty vastuu työllisyyspolitiikan ja elinkeinopolitiikan hoidosta. Jäädäänkö työllisyysalueilla ja kunnissa odottamaan ohjeita ministeriöistä, miten asioita pitäisi hoitaa? Toivottavasti ei, sillä paikalliset päättäjät tuntevat alueensa parhaiten. Uudistus vahvistaa onnistuessaan työvoiman liikkuvuutta ja korreloi suoraan yritysten uusiin työpaikkoihin.

Voimme valita toivottomuuden sijasta toiveikkuuden ja toiminnan. Kavereita kannattaa hakea Pohjois-Suomesta, missä entisestä köyhälisasemasta on noustu maakuntien ykköskaartiin. Koko Barentsin alueen 200 miljardin euron hankkeissa, joista 78 miljardia kohdistuu Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, on töitä myös itäsuomalaisille yrityksille ja työntekijöille. EU:n rakennerahastopolitiikassa kuulumme Itä- ja Pohjois-Suomen alueeseen. Alueen statuksen puolustaminen ja edunajamistyö ovat meille tärkeämpiä kuin toivomukset eduskunnan joululahjaroposista.

Olemme puolivälissä 50 kilometrin hiihtoa. Hapoilla ollaan, mutta vauhdin ei anneta hyytyä. Itä-Suomi yllättää vielä. 

Julkaistu Savon Sanomissa 12. tammikuuta 2025.