Miksi kansainvälisyydestä pitää puhua? 

Tänä päivänä puhutaan kansainvälisestä työvoimasta, työvoimapulasta ja yritysten kansainvälistymisestä. Jokaiselle yritykselle kansainvälistyminen ei ole mahdollista, eikä edes tarkoituksenmukaista. Tulevien vuosien aikana kansainvälisyys tulee kuitenkin koskettamaan yhä useampaa yritystä osaajapulan ja kansainvälisten osaajien muodossa. Kansainvälisyys ei tarkoita ainoastaan yritysten vientiä tai tuontia, vaan kansainvälisyys on jo nyt osa suomalaista työelämää.  

Työvoimapula koskettaa tiettyjä aloja enemmän kuin toisia. Osassa pk-yrityksistä jo tällä hetkellä ulkomaalaiset työntekijät ovat ainoa keino saada työvoimaa. Esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöalalla ulkomaalainen työvoima on merkittävässä roolissa työntekijöiden saamisessa. Kun osa pk-yrityksistä rekrytoi osaajia ulkomailta, osan arkea teema ei tunnu koskettavan lainkaan. Suomen väestö vanhenee ja tulevaisuudessa väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuuton avulla. Sama ilmiö on läsnä myös monissa muissa Euroopan maissa eli me kaikki tarvitsemme samaan aikaan lisää ammattilaisia.  

Suomen yritysrakenne on pk-yritysvaltainen, joista yksinyrittäjien osuus on noin 70 prosenttia. Vaikka yksinyrittäjien määrän odotetaan kasvavan, samaan aikaan yksinyrittäjissä on tutkitusti merkittävä kasvupotentiaali. Erityisesti nuoret ja kasvuhaluiset yrittäjät odottavat henkilöstömäärän kasvavan. Kun jo nyt osa aloista painiskelee työvoimapulan kanssa, tilanteen laajeneminen eri aloille on tulevaisuutta. On esitetty arvioita, että pitkällä aikavälillä esimerkiksi konepajateollisuuden ja metallialan työvoimantarpeesta kolmannes on ratkaistava ulkomaisella työvoimalla. Työvoimapula ei kosketa ainoastaan yksittäisiä yrityksiä, vaan se on osa laajempaa ilmiötä. Työvoimapula hidastaa kasvua kokonaisuudessaan ja vaikuttaa alueiden elinvoimaan. Kansainvälinen työvoima ei kuitenkaan ainoastaan vastaa yritysten työvoimapulaan tai varmista alueiden elinvoimaisuutta, vaan työyhteisöjen moninaisuudessa on tutkitusti lukuisia hyötyjä. Jo yksin ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi voi parantaa työhyvinvointia ja toimintatapoja. 

Miksi kansainvälisyydestä pitää puhua nyt? Koska nyt on hyvä valmistautua tulevaan. Suomessa on tällä hetkellä paljon kansainvälisiä opiskelijoita, jotka etsivät harjoittelupaikkoja. Yleisesti tunnettu haaste on, että opiskelijat eivät juurru Suomeen, koska eivät saa koulutusta vastaavaa työtä. Toisaalta työtä voi olla vaikea saada, jos suomalaisesta työelämästä ei ole kokemusta edes harjoittelun muodossa. Harjoittelu-, opinnäytetyö- tai kesätyöpaikat tarjoavat arvokasta kokemusta ja näissä talkoissa nykyistä useampi yrittäjä voi olla mukana.  

Opiskelijan ohjaaminen edellyttää resursseja, joita pienemmissä yrityksissä on luonnollisesti vähemmän kuin suurissa. Tämän vuoksi opiskelijat kääntyvät myös helpommin suurten yritysten puoleen.  

Tiedämme, että kansainvälisiä työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa. Osaavasta työvoimasta tulee ylipäänsä olemaan pulaa. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät usein harjoittelupaikan tarjonneisiin yrityksiin, mutta pienemmillä yrityksillä on vähemmän resursseja tarjota harjoittelumahdollisuuksia kuin suuremmilla. Tulevaisuuden kannalta on kriittistä, etteivät pienemmät yritykset häviä kiristyvässä kilpailussa työvoimasta. Nyt on hyvä hetki valmistautua tulevaan.