Mitä on yhteiskunnan yritysvastuu?

21.9.2020 | 11:34

Luit otsikon aivan oikein – haluaisin nostaa käsitteen ’’Yhteiskunnan yritysvastuu’’ keskusteluun ’’Yritysten yhteiskuntavastuun’’ rinnalle.

Yhteiskunnan ja yritysten intressit eivät aina ole samanlaiset. On kuitenkin haitallista, mikäli ne ovat kärjistyneen vastakkaiset, mistä nyt on näkyvissä varoittavia merkkejä. Vuoropuhelu ja  yhteisten intressien löytäminen on tärkeää. Yhteiskunnan yritysvastuu ja sen vastinkappaleena yrityksen yhteiskuntavastuu tarjoavat käsiteparin pohtia asiaa maltillisesti.

Yritysten ja yhteiskunnan keskinäisriippuvuus on suurta

Yhteiskunnassa keskinäisriippuvuus on suurta. Yritykset toimivat valtion ja kuntien luomilla alustoilla. Näitä ovat tiet, satamat, koulut, sairaalat, vesihuolto, yliopistot sekä kaikki infra, joka pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Näitä edustavat myös laillinen yhteiskuntajärjestys sekä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. 

Vastaavasti yritykset tilittävät pääosan hyvinvointiyhteiskunnan kuluista. Yritykset maksoivat ja tilittivät vuonna 2017 Keskuskauppakamarin suuren veroselvityksen mukaan 63 miljardia euroa veroja ja veroluonteisia maksuja, kun valtio ja kunnat keräsivät 70 miljardia euroa veroja. Lisäksi maksettiin 20 miljardia euroa erilaisia työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuina. Tämä taloudellinen rooli on merkitykseensä nähden kenties yksi yritysten yhteiskuntavastuun aliarvostetuimpia seikkoja.

Terveydenhuollon osalta työnantajille on annettu velvollisuus kustannuksellaan huolehtia työntekijöiden terveyspalveluista johonkin rajaan saakka, mikä keventää julkisen terveydenhuollon kustannuspaineita. Tämäkin osoittaa, kuinka keskinäisriippuvuus on läsnä kaikkialla. Yrityksillä ei ole äänioikeutta vaaleissa. Yhteiskunnalla ei ole äänioikeutta yritysten yhtiökokouksissa pois lukien valtio- ja kuntayritykset. Vahvan keskinäisriippuvuuden johdosta vain yhteen suuntaa toimiva vastuullisuus – yritysten yhteiskuntavastuu – ei ole riittävä. Tarvitaan sen rinnalle käsitys yhteiskunnan yritysvastuullisuudesta ja sitä tukevat toimet. 

Yrityksen yhteiskuntavastuu on edellytys toiminnan hyväksyttävyydelle

Yritysten toimintaa tulee voida arvioida yhteiskunnan intressien valossa osakkeenomistajan tuoton ohessa. Elinympäristöä tuhoava, ihmisoikeuksia polkeva tai kokonaistaloudellista haittaa aiheuttava yritystoiminta ei ole yhteiskuntavastuullista. Yhteiskuntavastuullista toimintaa on taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia edistävä toiminta. Uskon, että suurin osa yritysten johdosta ja omistajista tiedostaa tänään erittäin selkeästi yhteiskuntavastuun merkityksen. Muutos vain 10 vuodessa on ollut todella suurta ja nopeaa.  

Yhteiskunnan yritysvastuuta on huolehtia maan kilpailukyvystä ja käyttää varat vastuullisesti

Haluaisin nostaa keskusteluun käsitteen yhteiskunnan yritysvastuu, jota pidän yrityksen yhteiskuntavastuun vastinkappaleena. Kolikon toisena puolena. En tunnista siitä kovin paljoa puhutun.  

Uskon, että alkaneen vuosikymmenen aikana keskusteluun nousee yhteiskunnan yritysvastuu samaan tapaan kuin edellisellä vuosikymmenellä yritysten yhteiskuntavastuu. Ilmiön taustalla vaikuttavat taloudelliset haasteet, kilpailu yritysten sijoittumisesta sekä alustatalous.

Mielestäni yhteiskunnan toimintaa ja päätöksiä tulee voida arvioida yritysten kannalta samalla tavoin kuin yritysten toimintaa yhteiskuntavastuun osalta. Maassa toimivilla lähes 300 000 yrityksillä ei ole yksilöiden tapaan äänioikeutta. Samalla ne ovat keskeinen osa yhteiskuntaa ja mahdollistavat sen toiminnan. 

Yhteiskunnan yritysvastuuta on käyttää yrityksiltä veroina kerätyt varat kestävästi ja kilpailukykyä rakentavasti. Sitä on yhteiskunnan kyky tarjota mielekäs ja ennakoitava sääntely-ympäristö. Sitä on kyky luoda ja ylläpitää toimivaa työmarkkinaa. Sitä on osaava virkamieskunta ja hallinto. Sitä on puuttuminen korruptioon, oli se rakenteellista tai muuta. 

Yhteiskunnan ja yritysten yhteinen intressi on käsinkosketeltava. Se on mitattavissa niin taloudellisina, sosiaalisina kuin ekologisina tekijöinä. Otan esimerkin yhteiskunnan sosiaalisesta yritysvastuusta ja keskinäisriippuvuudesta:

Jos yhteiskunta nostaa kokonaisveroasteensa tasolle, jolla yritykset eivät pysty kasvamaan ja työllistämään, johtaa se korkeaan työttömyyteen, julkisen talouden ongelmiin eikä ole sosiaalisesti kestävää. Tällainen yhteiskunnallinen suuntaus ei palvele pitkässä juoksussa yhteiskunnan itsensä sosiaalisia tavoitteita. Ansiotuloveron osalta tilanteessa, jossa Tallinnassa on 21,3 prosentin tasavero ja Helsingissä 51,5 prosentin marginaalivero ansiotasosta 4080 euroa kuukaudessa alkaen, ollaan vähintään riskirajoilla ellei ylikin. 

Positiivisen mahdollisuuden yhteiskunnan yritysvastuuseen voi avata kiertotalous. Muuttamalla verotuksen painopistettä taloudellisesta aktiviteetista (jota halutaan lisää) haittoihin (joita halutaan ehkäistä), on mahdollista luoda taloudellista, ekologista ja sosiaalista hyvinvointia Se näkyy kasvuna, työpaikkoina ja ekologisesti kestävinä ratkaisuina. Voittajina ovat yksilöt, yhteisöt ja näiden muodostama yhteiskunta.

Globalisaatio tuo yhteiskunnan yritysvastuun keskiöön haluttiin  tai ei

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Jukka Manninen aivan oikein kiinnitti huomiota työn globaaliin kilpailuun toteamalla, että kun miljardi aasialaista tuli työmarkkinoille, länsimaisen teollisuustyön lähtökohdat muuttuivat. Hän kysyi mitä tapahtuu, kun kaksi miljardia afrikkalaista tulee globaaleille työmarkkinoille seuraavaksi. 

Yhteiskunnan yritysvastuukysymyksiä olisikin tärkeää miettiä globaalin näkökannan ja tulevaisuuden kautta. Yritykset kohtaavat globaalin talouden niin koti- kuin vientimarkkinoilla. On tärkeä ymmärtää, että suljettua tai edes suojattua taloutta ei enää ole. Suljettujen talouksien sijaan alustatalous tekee asteittain kaikista liiketoiminnoista potentiaalisesti globaaleja – myös niin sanotuista kotimarkkinoista. Yrityksillä on valtavasti sijaintivaihtoehtoja valittavina kaikille toiminnoilleen. 

Myös yhteiskunta voi miettiä mille toimijoille ja millaisille toiminnoille se haluaa globaalissa ’pelissä’ olla kilpailukykyinen alusta. Vaikka yhteiskunta tarjoaa tietyt palvelut kaikille jäsenilleen, ei sen tarvitse olla kansainvälisessä työnjaossa ’kaikkea kaikille’’. Vahvuudet tulee tunnistaa ja valita viisaasti.

Kaikki tämä edellyttää fundamentaalista ajattelun muutosta sekä yrityksissä että yhteiskunnassa – ja nopeasti, koska ilmiö on jo päällä. Yritysten on oltava yhteiskuntavastuisia ja yhteiskunnan yritysvastuinen.

Entä jos… vastuullisuutta ei olekaan?

Jos yrityksen yhteiskuntavastuu ei toteudu, kuluttajat saattavat lopettaa sen tuotteiden ostamisen tai se kohtaa muita ongelmia. Pahimmassa tilanteessa yhteiskunta kieltää sen toiminnan toistuvien rikkomusten seurauksena. Jos yhteiskuntavastuu yritysten suuntaan ei toteudu, on lopputulos lopulta samansuuntainen. Yritysten investoinnit, työpaikat ja verotulot suuntautuvat muualle. Keskinäisriippuvuus toteutuu myös negatiivisessa tilanteessa.

Yhteiskunnan yritysvastuu turvaa yhteiskunnan intressit  

Käsitteeseen yhteiskunnan yritysvastuu sisältyy keskeisenä oppina ajatus siitä, että toimimalla yritysten kannalta mielekkäällä tavalla yhteiskunta vahvistaa ja turvaa omat intressinsä myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnan ja yritysten keskinäisriippuvuus taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti on itsestäänselvyys, joka ei saisi unohtua. 

Toivoisin keskustelua siitä, mitä yhteiskunnan yritysvastuu on valtion ja kuntien sekä yritysten ja niiden omistajien silmin. Kuinka toimien voisimme löytää sellaista yritysten yhteiskuntavastuuta ja yhteiskunnan yritysvastuuta, että keskinäisriippuvuuden vallitessa kaikki voisivat katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen?

Petri Roininen
toimitusjohtaja, Investors House Oyj
puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkosto

Tekstissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivät Suomen Yrittäjien linjauksia.