Muutama ajatus yritysten ja yliopiston välisestä yhteistyöstä

Tämä teksti on kirjoitettu omasta näkökulmastani ja se pohjautuu pääosin omiin kokemuksiin, jotka tosin ovat kertyneet suhteellisen pitkältä ajalta. Lukijan kannattaa kuitenkin huomioida, että omat näkökulmani eivät ole kaikenkattavia, ja että aiheesta löytyy varmasti muitakin näkemyksiä ja kokemuksia. Ja jos yliopiston ulkopuolista toimijaa kiinnostaa tutkimukseen liittyvä yhteistyö yliopistotoimijan kanssa, tietoa yhteistyön aloittamisesta kannattaa etsiä laajalla otannalla.

Niin, miksi yritysten ja yliopiston kannattaa tehdä yhteistyötä?

Varmasti hyvin monesta syystä, mutta olettaisin, että yrityksen osaamisen kartuttaminen oman liiketoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi lienee se tärkein tai yleisin elinkeinotoimijan syy tutkimusyhteistyölle. Tarvittava osaaminen voi olla monenlaista. Omassa tutkimuksessani osaamistarve liittyy usein ilmansaasteisiin, niiden mittaamiseen, päästöjen vähentämiseen sekä puhtaan ja turvallisen elinympäristön mahdollistamiseen. Näiden maailmanlaajuisesti ja paikallisesti tärkeiden teemojen ympärillä ja niihin kytkeytyneenä on paljon erilaista liiketoimintaa ja muuta yhteiskunnallista toimijuutta, mikä vaatii kehittyäkseen jatkuvasti uutta tutkimusta. Samanlainen tilanne on ympärilläni sellaisilla aloilla, joihin oma asiantuntemukseni ei riitä, mutta joita voin läheltä seurata. Myös esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuslaitteistojen käyttö, tutkimusaineistojen hyödyntäminen tai kotimaisen ja kansainvälisen osaajaverkostoon pääsy ovat yrityksille varsin hyviä syitä yhteisille hankkeille ja yhteiselle tekemiselle, väheksymättä tietenkään yhteistyössä mahdollisesti hankittua tutkimusrahoitusta.

Yliopistolle yritysten kanssa tehtävän yhteistyön edut ovat hyvin samankaltaisia; monet tutkimusrahoituksen muodot jopa edellyttävät yhteistyötä yritysten kanssa, ja yhdessä tehty tutkimus taas mahdollistaa yritysten osaamisen, henkilö- ja laiteresurssien sekä erilaisten tutkimusympäristöjen hyödyntämisen. Hyvin usein yliopiston yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tehostaa tutkimustulosten hyödyntämistä ja sitä kautta tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yhteistyö myös auttaa uusien osaajien siirtymistä elinkeinoelämän palvelukseen.

Yritysten ja tutkimuslaitosten välinen tutkimusyhteistyö voi olla hyvin monenlaista. Varsin usein se kuitenkin hankkeistetaan, mikä tarkoittaa parhaimmillaan tutkimuksen tekemisen ja rahoituksen suunnittelua yhdessä, tutkimushankkeen toteuttamista yhteisin ponnisteluin ja sen tulosten moninaista hyödyntämistä sekä elinkeinoelämän toimissa että tieteellisissä julkaisuissa ja opinnäytetöissä. Joskus yhteistyöhankkeiden työmäärä painottuu yliopiston suuntaan, joskus taas yritysten rooli on suurempi.

Tutkimusrahoituksen hankkiminen on usein yksi osa yhteistyön edellytysten varmistamista. Usein yritys rahoittaa yhdessä tehdyn tutkimuksen, mutta vielä useammin pääosa yhteistutkimuksen rahoituksesta haetaan muista lähteistä. Isoja tällaisen tutkimuksen rahoittajia ovat esimerkiksi EU ja Business Finland, joilla molemmilla on pyrkimys edistää tutkimusrahoituksen keinoin osaamisen kasvattamisen lisäksi myös menestyvän elinkeinoelämän edellytyksiä, ja myös säätiörahoitusta yhteishankkeisiin on saatavilla. Usein EU:n ja Business Finlandin tutkimushankkeissa tutkimusrahoitusta saavat sekä yritykset että yliopistot ja tutkimuslaitokset. Ulkopuolisella rahoituksella yhteisistä tutkimushankkeista saadaan laajempia ja pidempikestoisia, mahdollisesti myös laadultaan parempia.

Oman tutkimusryhmäni tekemisen rahoituksessa juuri EU:n ja Business Finlandin rahoituksella on ollut suuri rooli, ja erityisesti Business Finlandin rahoittamissa hankkeissa on korostunut yritysten, yliopiston ja muiden tutkimuskumppaneiden välinen yhteistyö. Esimerkiksi käynnissä olevassa sisäilman laatuun keskittyvässä GIANT-hankkeessa (lue lisää) on mukana neljätoista suomalaista yritystä ja useita kuntatoimijoita, ja kaivosympäristöjen ja kaupunkiympäristöjen ei-pakokaasuperäisiin ilmansaasteisiin keskittyvässä NEX-EL-hankkeessa (lue lisää) mukana olevia hyvin erilaisia ja erikokoisia yrityksiä on yhdeksän. Hankkeissa on mukana myös pirkanmaalaisia yrityksiä. Näitä laajoja hankkeita sävyttää tutkimusta tekevien tahojen tehokas verkottuminen; yritykset voivat saada uusia yhteistyökumppaneita muista yrityksistä tai esim. kansainvälisen tutkimusyhteistyön kautta. Jos verkottuminen tapahtuu yhdessä tekemisen ja yhteisten tavoitteiden kautta, se voi olla hyvinkin antoisaa ja hyödyllistä, sekä osaamisen kartuttamisen kannalta että liiketoimintaverkostojenkin näkökulmasta katsottuna. Kahdenvälistä tutkimushanketta edustaa oman ryhmäni tutkimuksessa esimerkiksi Vaikuttavuussäätiön rahoittama aerosolipäästöihin ja työkoneiden sähköistymiseen liittyvä EPSA-hanke, jossa toisena toteuttajana on AGCO Power Oy (lue lisää).

Tutkimushankkeet tuottavat uutta tietoa, mutta myös uusia osaajia; tutkimushankkeet liittyvät usein opinnäytetöiden tekemiseen, ja tuoreet osaajat siirtyvät usein elinkeinoelämän palvelukseen. Yhdessä tehdyillä tutkimushankkeilla näitä uusia osaajia voidaan ohjata hyvin tehokkaasti juuri sellaisiin aiheisiin, jotka koetaan merkityksellisiksi yritysten toiminnan kannalta. Myös tällainen osaamisen kehittäminen kannattaa huomioida yhteistyöhankkeissa, ja aivan erityisesti silloin, kun tutkimusyhteistyö on laaja-alaista ja pitkäaikaista.

Miten yritys sitten voisi aloittaa tutkimusyhteistyön yliopiston kanssa, jos aiempaa yhteistyötä ei vielä ole?

Oma kokemukseni on, että tässä tärkeää on päästä tutuksi ja aktiiviseen keskusteluyhteyteen samankaltaisten asioiden ympärillä olevien toimijoiden kanssa. Keinoja tähän on monia ja reittejä lukuisia, ja tärkeintä on ottaa se ensimmäinen puhelu tai lähettää ensimmäinen sähköposti. Itselle sopivia tutkimuskumppaneita voi hakea myös verkkosivujen ja somen kautta sekä osallistumalla verkostoitumistilaisuuksiin, joita järjestää esim. parhaillaan käynnissä oleva Pirkanmaan Ilmastotoimintakeskus -hanke (lue lisää). Kannattaa muistaa, että tutkimusyhteistyö on parhaimmillaan äärettömän mielenkiintoista ja antoisaa, ja sen hyödyt voivat olla hyvinkin arvaamattomia. 

Topi Rönkkö
Aerosolifysiikan professori
Aerosolipäästöt ja ilmanlaatu, Aerosolifysiikan laboratorio
Tampereen yliopisto