Näkökulmia kulttuuri- ja luovan alan kukoistukseen

Suomessa on mahdollisuus kulttuurin taloudelliseen kukoistukseen (Sokka ja Jalonen, HS 23.3.2024), mutta se edellyttää muutoksia kulttuurin ja luovien alojen elinkeinopolitiikassa. Tällä hetkellä kulttuurialan kehitys tapahtuu suurilta osin hankkeiden ja apurahojen piirissä. Tuki- ja apurahapolitiikka vaativat uudistamista, mutta luovan ja kulttuurialan yrittäjyyttä kohtaan tarvitaan myös kannustavampaa ilmapiiriä.

Kulttuurin sisältöjen ja taiteen merkitys kansalaisia yhdistävänä tekijänä on kiistaton. Soisimme, että tämä ilmiö rantautuisi vahvemmin myös elinkeinoelämän ja kulttuurialan väliseen dialogiin. Tiedämme, että jokainen yritys tarvitsee luovaa osaamista ja kulttuuria. Oli kyse sitten tuotekehityksestä tai yrityksen brändi-identiteetin rakentamisesta, tekemiseen tarvittava luovuus syntyy kulttuurista. Eli siitä laajasta käsitteestä, joka kattaa ihmisten ja yhteisöjen jaettuja tapoja, arvoja, uskomuksia ja perinteitä.

Kulttuurialan arvostuksen nostamiseen tarvitaan myös sen laajempaa vaikutusten tunnistamista ja tarkastelua teollisuusalana muiden joukossa. Innostava esimerkki löytyy Ruotsista, jossa kulttuuri teollisuusalana on nostettu keskiöön. Ruotsin hallitus hyväksyi kunnianhimoisen suunnitelman, jonka tavoitteena on vahvistaa maan asemaa kulttuurialan johtavana valtiona. Naapurimaamme brändäystaidot tuntien heillä on tähän myös hyvät mahdollisuudet.

Luova ja kulttuuriala vaikuttaa myös kansantalouteen monella tapaa, sillä se työllistää sekä luovia että ei-luovia ammattilaisia. UNESCOn mukaan jokaista luovan ja kulttuurialan työpaikkaa kohden syntyy 1,7 työpaikkaa.

Kulttuurista ja luovuudesta syntyvää osaamista saa ja pitää kaupallistaa, ja siihen tarvitaan valtion ja koko yhteiskunnan tukea. Jotta luova ja kulttuuriala voi nousta täyteen kukoistukseensa, kaupallisuus ja apurahajärjestelmä eivät voi sulkea toisiaan pois. Tästä syystä myös yrittäjyystaitojen opetus luovien- ja kulttuurialojen koulutusohjelmissa on erittäin tärkeää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan (​Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely vuonna 2023, vastaajat ovat vuonna 2018 AMK- tai YAMK-tutkinnon suorittaneet), vuonna 2018 AMK ja YAMK:sta humanistisen ja taidealan tutkinnon suorittaneista 49 prosenttia vastasi toimineensa yrittäjänä vähintään osa-aikaisesti valmistumisen jälkeen. Kuitenkaan yrittäjyysoppeja ei huomioida läheskään kaikissa opinahjoissa. Jotta voimme edellyttää kukoistavaa kulttuuri- ja luovan alan elinkeinoa, meidän tulee systemaattisemmin tarjota eväitä ja kannustaa liiketoimintalähtöiseen ja poikkitieteelliseen ajatteluun jo opintojen aikana.

Kulttuuri ja luova ala pitää tunnistaa omana elinkeinonaan, joka tasavertaisesti kannattelee meidän suomalaisten taloutta ja alati kehittyvää identiteettiä.