Nuoret haluavat yrittää – pidetään siitä kiinni!

20.4.2020 | 9:15

Iloisia uutisia: melkein 80 prosenttia nuorista näkee yrittäjyyden mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskuntaan ja 71 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä. Tiedot käyvät ilmi Nuorisobarometrista. 

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Se tarttuu nuorille ajankohtaisiin aiheisiin ja toistaa osan tutkimuskysymyksistä säännöllisesti. Työkaluna se mahdollistaa pidemmän aikavälin asennemuutosten tarkastelun sekä kertoo tarinaa yhteiskuntamme tilasta ja sen tulevaisuuden tekijöiden ajatuksista.   

Nuorisobarometrin 2019 aiheena on alati murroksessa olevat työ ja yrittäjyys. Nuorilta kysyttiin suhtautumisesta työelämään, työttömyyteen ja yrittäjyyteen.   

Kiinnostus yrittäjyyteen edelleen vahvaa 

Peräti 58 prosenttia nuorista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että haluaisi kokeilla yritystoimintaa jossain vaiheessa ja täysin tällä kannalla on yli neljännes vastaajista. Ainoastaan joka viides ei halua kokeilla yrittäjyyttä.  

GEM:in (Global Entrepreneurship Monitor) mukaan vuonna 2003 vain yksi prosentti 18–24-vuotiaista oli kiinnostunut perustamaan oman yrityksen kolmen vuoden kuluessa. Kun sama kysymys toistettiin vuonna 2015 jo 20 prosenttia nuorista oli kiinnostunut ajatuksesta. Nuorisobarometrin mukaan tulevaisuudessa 14 prosenttia nuorista aikoo perustaa oman yrityksen ja alle 29-vuotiaista yrittäjinä on jo kolme prosenttia.   

Yrittäjyys on valinta 

Barometrin mukaan 68 prosenttia nuorista on ryhtynyt yrittäjiksi ainakin jokseenkin suunnitellusti ja harkitusti. Juuri kukaan ei koe tulleensa olosuhteiden takia pakotetuksi, vaan yrittäjyys on ollut toivottu valinta. Yrittäjyys on tarjonnut mahdollisuuden työllistyä, kun palkkatyötä ei ole ollut tarjolla 27 prosentille, noin joka kolmas nuorena yrittäjäksi lähtenyt jatkoi perheensä yritystä ja harrastuksesta innoituksen yritystoimintaan sai 28 prosenttia.  

41 prosenttia nuorista yrittäjistä katsoi, että mahdollisuus tehdä harrastuksesta työ vaikutti erittäin paljon uravalintaan; siksi onkin hienoa, että meillä on 4H:n kaltaisia järjestöjä, jotka tukevat nuoria kokeilemaan yrittäjyyttä kevyesti esimerkiksi oman harrastuksen innoittamana.  

Trendinä nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on edelleen selvästi positiivinen. Myönteistä on myös yrittävien ja yrittäjiksi suuntaavien tulevaisuuden odotukset, jotka vaikuttavat valoisammilta kuin muiden nuorten. Tämä koskee etenkin elintasoa mutta myös työllistymistä, sillä 78 prosenttia nuorista ei pidä todennäköisenä sitä, että heitä kohtaisi työttömyys. Totta kai tämä luku on hyvin todennäköisesti tuoreen koronakriisin valossa erilainen. 

Yrittäjyys tulee enemmän iholle – yrittäjyyskasvatukselle on tilausta 

Yrittäjyys siis kiinnostaa nuoria ja tulee enemmän iholle. Siihen on monta syytä: yksinyrittäjien määrä jatkaa kasvuaan, nuoria yrittäjiä näkyy enemmän yhteiskunnallisina toimijoina ja muutosajureina, laskutuspalvelujen käyttö on lisääntynyt ja elinkeinoelämän murros on kasvattanut pienten yritysten määrää ja helpottanut yritysten perustamista.  

Lisäksi digitalisaation ajama keikkatalous on lisännyt sivutoimista yrittäjyyttä. Tulevaisuudessa näemme varmasti entistä enemmän sekä palkka- että yrittäjätyöstä ansioita kerryttäviä ihmisiä.   

Siksi on ensisijaisen tärkeää, että koulumaailmamme pysyy tässä muutoksessa mukana ja panostaa yrittäjyyskasvatukseen entistä enemmän.  

Koulun kautta alle 29-vuotiaista nuorista yrittäjäksi ponnisti ainoastaan 16 prosenttia nuorista. Yli puolet ei kokenut koulussa tarjottua opetusta riittäväksi siitä huolimatta, että meillä on erinomaisia yrittäjyyskasvatuksen ammattilaisia ja asiantuntijoita Suomessa. Esimerkiksi Nuori Yrittäjyys tavoittaa toiminnallaan noin 60 000 lasta ja nuorta vuodessa erilaisten yrittäjyysohjelmien kautta, Talous ja Nuoret TAT:in Yrityskylä keskittyy kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten yrittäjyystaitojen kehittämiseen ja Suomen Yrittäjien oma Osaavia opettajia ja yrittäviä nuoria -hanke kouluttaa opettajia yrittäjyyspedagogiikan osaajiksi.  

Näiden toimijoiden kova työ ei tietenkään valu hukkaan, mutta se ei valitettavasti tavoita koko maata, ja vaatii onnistuakseen ponnisteluja myös oppilaitoksilta ja opettajilta itseltään. On ymmärrettävää, että resurssit eivät ole kaikkialla riittävät erilaisten yrittäjyyskasvatusmenetelmien käyttöönottoon. Onko kuitenkin mahdollista uudelleen organisoida ja tarkastella olemassa olevia rakenteita niin, että ne tukisivat paremmin yrittäjyyskasvatuksen toteutumista?  

Kaikista ei tarvitse eikä pidä tulla yrittäjiä, mutta kuten Nuorisobarometrin tuloskin kertoo, yrittäjämäisestä asenteesta on apua niin työssä kuin elämässä muutenkin. Siksi sitä kannattaa opettaa jo mahdollisimman nuorille.   

Vaihtelevuus ja vapaus kiinnostaa 

Yrittäjäksi aikovat nuoret painottavat erityisesti mahdollisuutta toteuttaa itseään sekä mahdollisuuksia monipuolisiin ja vaihteleviin tehtäviin. Mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen ja vaihteleviin tehtävänkuviin nähdään tärkeämpänä kuin palkka ja vakinaisuus. Nuoret kokevat työn, vapaa-ajan ja ihmissuhteet tarpeellisemmiksi kuin materiaalisen mammonan. Aiheettomasti itsekeskeisiksi leimatut millenniaalit eivät tosiaan juokse rahan perässä vaan vapauden ja merkityksellisyyden.  

Maailma on hyvissä käsissä, jos osaamme valjastaa ja tukea nuoria matkalla kohti omia tavoitteita, sillä siitä huolimatta, että tämän päivän nuori aikuinen on mitä todennäköisimmin syntynyt tai kasvanut lama-ajan Suomessa, valmistunut tai käynyt koulua 2000-luvun finanssikriisin aikaan ja löytänyt paikkansa työelämässä keskellä koronakriisiä, on hän valmis astumaan yrittäjän saappaisiin tai vähintään toimimaan yrittäjämäisellä asenteella. Elämän tärkeissä nivelvaiheissa koettujen kielteisten kokemusten luulisi vaikuttavan kielteisesti myös nuorten kiinnostukseen työtä ja yrittäjyyttä kohtaan, mutta tutkimustulosten valossa näin ei ole käynyt.   

Kriisien jälkeen paistaa aina aurinko ja niin käy myös aikana jälkeen koronan. Tästä uskosta en luovu, sillä muutos, niin kipeä kuin se onkin, luo aina tilaa uudelle ja paremmalle. Millenniaalit – näyttäkää tietä!  

Aicha Manai 
Suomen Yrittäjät