Olemme jälleen tärkeän äärellä – muistakaa äänestää – tulevat hyvinvointialuevaalit ovat erittäin tärkeät vaalit

Ihmiset arvostavat valinnanvapautta sote palveluissa. 71% suomalaisista haluaa, että kunta (jatkossa hyvinvointialue) käyttää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä sotepalvelun tuottajia. 62% suomalaisista haluaa, että terveyspalveluissa palvelusetelien käyttöä lisätään joko merkittävästi tai jonkin verran. 50% suomalaisista haluaa palveluseteleitä merkittävästi lisää myös sosiaalipalveluissa Lisäksi 73% suomalaista pitää KELA-korvausten säilymistä erittäin tai melko tärkeänä asiana. Luonnollisesti on mietittävä kuinka digitaalisia ja etälääkäripalveluita voisi hyödyntää terveyskeskusmaksun hinnalla. (Lähde Kantar Oy, 4123 vastaajaa) Sotepuolelle esitämme markkinoiden toimivuutta ja monituottajamallia palvelustrategiaan. Varmistetaan, että hyvinvointialueella on tärkeää erottaa järjestäminen ja tuottaminen. Alueen elinvoima ja yritykset kukoistavat kun paikallisten yritysten mukanaolo kirjataan palvelustrategiaan. Vahvistetaan asiakkaan oikeutta valita palveluntarjoajansa.

Julkisen sektorin rooli hankinnoissa

Näemme, että jatkossakin kunnissa ja alueella on oltava tarjolla kattavasti tukea yrityksen perustamiseen, omistajanvaihdoksiin sekä yritystoiminnan kehittämiseen, kasvattamiseen ja kansainvälistämiseen eli palveluja yrityksille. Yleisesti julkiset hankinnat on nähtävä alueen elinvoiman ja yrittäjyyden vahvistajina. Julkisen sektorin on kilpailutettava entistä avoimemmin pienhankinnat. Julkisen sektorin on myös julkistettava ostolaskudatansa avoimesti verkossa. Jos hankinta tehdään kaukaa, sopimuksen valvonta ja käytäntöön vieminen voivat ontua. Se voi merkitä sitä, että hankittava palvelu ja tuote eivät kehity. In house -rajat (sekä prosentti että euromääräinen) on säilytettävä nykyisellään lainsäädännössä. Hankinnat voi siis jakaa pk-yritysten kannalta sopivankokoisiin osiin, näin hankintapäätökset voi tehdä mahdollisimman läheltä. Yleisesti ottaen sekä Julkisen sektorin ja yritysten hankintaosaamista on parannettava, koulutusta ja yhteistyötä yrittäjien kanssa lisäämällä. Ja näin on tehtykin.  Näin verokertymät pysyvät alueella.  

On myös tunnistettava yksinyrittäjyyden merkitys ja tarjottava heille mahdollisuuksia verkostoitua ja rakentaa mahdollista kasvua. Alueelliset tutkimus- ja kehityspalvelut ovat tärkeä apu kaikkien kehityshakuisten pk-yritysten tarpeissa mm. Business Finlandin tai muiden rahoittajien palveluiden kanssa. Toki vallitsevassa koronatilanteessa kustannustukien käyttö on ehdottoman tärkeää ja päätökset tehtävä nopeasti.

Kuntien, oppilaitosten ja elinkeinotoimijoiden on vahvistettava kaikkien yrittäjien perustason digiosaamista yksityisistä ja julkisista toimijoista muodostuvan tukipalveluverkoston kautta. Lisäksi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa pitää keskittyä koko Suomen liikenteen sujuvuuteen ja infrastruktuurin tasoon yritysten toimintaedellytyksiä ja matkailua silmällä pitäen. Kaikista edellä mainituista asioista olemme lausuneet sekä järjestäneet tarpeellisia tilaisuuksia. Tässäpä muutama huomio ensivuodellekin.

Paljon on tehtävää ja paljon teemme ja vaikutamme. Kulunut vuosi on ollut haastava useille yrittäjillemme, mutta yhdessä selviämme. Se jääkö korona tai sen variantit miten yhteiskuntaamme jatkossa, sitä ei kukaan tiedä, mutta aina keksimme keinot jatkaa uudessa normaalissa oli se mitä hyvänsä.

Mitä parhainta Joulua kaikille, lämmin kiitos kaikille yhteistyöstä ja olkoon tuleva vuotemme kaikille menestyksekäs !

Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja    
Yrittäjien palveluksessa vuodesta 1987