Palkkaurkintalaki olisi epälooginen ja juridisesti heikkotasoinen

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti perjantaina 22.4.2022 lausunnoille esitysluonnoksen palkka-avoimuudesta. Suomen Yrittäjät ei kannata luonnoksessa esitettyjä muutosehdotuksia. Sen mukaan työntekijöillä olisi vastaedes tiedonsaantioikeuksia muiden työntekijöiden palkoista. Tiedot saisi henkilöstönedustajan kautta. Jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa, syrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada tiedot tasa-arvovaltuutetun kautta. Lisäksi esityksessä esitetään laajennuksia henkilöstön edustajan oikeuteen saada yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja työpaikalla laadittavan palkkakartoituksen yhteydessä. Hallituksen esitysluonnos on epälooginen, juridisesti heikkotasoinen ja puuttuu työntekijöiden yksityisyyden suojaan.

Ansioerojen taustalla on työelämän segregaatio

Esityksen mukaan palkka-avoimuuden lisäämisellä pyritään vähentämään naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Tältä osin on huomattava, että Suomessa keskeinen syy naisten ja miesten väliseen ansioeroon on työelämän segregaatio, eli jakautuminen naisten ja miesten aloihin. Puhuttaessa palkkasyrjinnästä sekä naisten ja miesten palkkaeroista keskustelu on kuitenkin hedelmällistä ja tarkoituksenmukaista vain, kun puhutaan palkoista saman toimialan ja erityisesti saman työnantajan palveluksessa. Samoin on huomattava, että mitä tarkempaan ala- ja tehtäväkohtaiseen vertailuun mennään, sitä pienemmäksi sukupuolten välinen palkkaero kutistuu. Usein keskustelussa esiin nostettava naisten ja miesten keskiansioiden välinen vertailu ei siis kuvaa sitä, miten samapalkkaisuus toteutuu työpaikoilla. Keskiansioiden ero ei kerro tasa-arvon tilasta tai syrjinnästä, vaan työmarkkinoiden rakenteista, naisten ja miesten koulutus-, ura- ja toimialavalinnoista, eri alojen ja työnantajien palkanmaksukyvystä, tuottavuuskehityksestä sekä erilaisista työskentelytavoista. Palkka-avoimuuden lisääminen lainsäädännöllä ei siis ole ratkaisu naisten ja miesten keskiansioiden kehitykseen.

Yksityisyyden suoja saa esitysluonnoksessa kyytiä

Nyt esitettävien muutosten valmistelussa eri vaihtoehtojen vaikutukset olisi tullut arvioida riittävän perusteellisesti. Palkka-avoimuutta arvioitaessa kyseeseen tulee perusteellinen ihmis- ja perus-oikeusharkinta, jossa verrataan toisiinsa kahta erilaista perusoikeutta, oikeutta yhdenvertaisuuteen sekä toisaalta oikeutta yksityisyyteen ja turvattuun yksityiselämään. Tällaista punnintaa ei muutoksia valmistelleessa työryhmässä tai nyt julkistetussa hallituksen esitysluonnoksessa ole tehty. Lisäksi olisi arvioitava se, kuinka pitkälle menevää puuttumista esimerkiksi yksityisyyden suojaan on tarpeen tehdä – eikä puuttumista tule tehdä yhtään sen enempää kuin on välttämätöntä. Jos yksityisyyden suojaa rajoitetaan, lainsäädännön tulee olla riittävän täsmällisesti muotoiltu ja sen vaikutusten tulee olla ennustettavia. Nyt esitettävien ehdotusten haitat käytännön työelämässä olisivat nähdäksemme huomattavan paljon mahdollisia hyötyjä suuremmat. Asian valmistelun osalta on hyvä myös huomata, että EU:n komissio on antanut oman direktiiviehdotuksensa palkkojen läpinäkyvyyden parantamiseksi. Kyseisen ehdotus ei sisällä läheskään vastaavia ehdotuksia kuin mitä hallituksen esitysluonnoksessa nyt esitetään.

Palkkaurkinnalle avataan ovi ilman rajoituksia

Esitysluonnoksen keskeiset ehdotukset ovat seuraavat:

• Henkilöstön edustajalla on palkkakartoitusta laadittaessa oikeus saada yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot. Henkilöstön edustajalla on tällöin salassapitovelvollisuus saamiinsa tietoihin.

• Henkilöstön edustajalla on palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä palkkasyrjintäepäilyn selvittämiseksi oikeus saada työnantajalta palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisistä työntekijöistä. Työnantajan on ilmoitettava niille työntekijöille, joiden tietoja on luovutettu. Henkilöstön edustajalla on oikeus luovuttaa saamiaan tietoja eteenpäin, mutta vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty. Jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa, palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä on oikeus saada em. tiedot tasa-arvovaltuutetun välityksellä.

Hallituksen esitysluonnos on keskeisten muutosehdotusten osalta ongelmallinen, ja käytännössä mahdollistaisi toisten työntekijöiden palkkaurkinnan ilman minkäänlaisia rajoituksia. Esitys sisältää myös useita ristiriitaisuuksia ja sen perustelut ovat monilta osin vajavaiset sekä tulkinnanvaraiset.

Esityksen mukaan palkkasyrjintäepäilylle ei tarvitse esittää minkäänlaista perustetta. Esityksessä ei myöskään ole millään tavoin rajattu sitä, keiden työntekijöiden palkkatietoja yksittäinen työntekijä voi halutessaan pyytää. Näin ollen työntekijä voi koska tahansa pyytää henkilöstön edustajaa pyytämään toisen työntekijän tai työntekijöiden palkkatiedot työnantajalta. Jopa siis sellaisten, joiden työ ei missään määrin rinnastu tietoja pyytäneen työntekijän työhön tai jota voitaisiin pitää tämän verrokkina.

Tietoihin ei olisi salassapitovelvollisuutta

Esityksessä on todettu, että henkilöstön edustajalla olisi esityksen 6 b§:n 4 momentin mukaan salassapitovelvollisuus palkkakartoituksen yhteydessä saamiinsa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoihin. Kuitenkaan esityksen 10 §:n 5 momentin mukaisessa tilanteessa, jossa työntekijän edustaja saa tietoja yksittäisestä / yksittäisistä työntekijöistä palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä, ei sisälly minkäänlaista salassapitovelvollisuutta. Päinvastoin on säädetty, että työntekijän edustaja voi luovuttaa saamiaan tietojaan eteenpäin siihen tarkoitukseen, mihin niitä on pyydetty.

Myöskään yksittäisellä työntekijällä, joka tietoja saisi, ei esityksen mukaan olisi salassapitovelvollisuutta saamiinsa tietoihin.

Esitys aiheuttaisi riitoja työpaikalla

Työnantajan olisi annettava tiedot palkanosittain eriteltyinä. Lisäksi työnantajan olisi annettava ”työehtoja koskevia tietoja”, jotka voivat liittyä esimerkiksi työtehtävien laatuun ja työoloihin. Tältä osin perusteluissa todetaan, että objektiivisia vertailukriteerejä ovat koulutus- ja ammattitaitovaatimukset, pätevyys, työn kuormittavuus ja vastuun määrä sekä suoritettavan työn ja työtehtävien luonne. Mahdollisen työnantajan tekemän arvion tarkoituksena olisi auttaa työntekijää eroja vertailtaessa. Toisaalta perusteluissa on esitetty, että tiedonantovelvollisuuteen ei kuuluisi tieto siitä, miten työnantaja on arvioinut yksittäisen työntekijän työsuoritusta.

On todella erikoista, että työnantaja joutuisi arvioimaan yksittäistä työntekijää, hänen pätevyyttään, ammattitaitoa ja antamaan nämä tiedot henkilöstön edustajalle sekä tätä kautta eteenpäin toiselle yksittäiselle työntekijälle, ilman kyseisen työntekijän suostumusta. Eikä tietoja pyytäneellä työntekijälle tai henkilöstön edustajalla tällaisessa tilanteessa olisi esityksen mukaan minkäänlaista salassapitovelvollisuutta saamiinsa tietoihin.

Esitys on tältä osin ristiriitainen myös voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden. Tasa-arvolain 10 §:n 4 momentin mukaan (joka säilyisi laissa myös jatkossa) työntekijän edustajalla on itsenäinen oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja mm. yksittäisestä työntekijästä hänen suostumuksellaan silloin, kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella. Tämän momentin mukaan työntekijän edustaja ei saa ilmaista muille palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja. Eli henkilöstön edustajaa sitoo tältä osin salassapitovelvollisuus. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jos tiedot on saatu työntekijän suostumuksella, työntekijän edustajan on pidettävä ne salassa. Jos taas yksittäisen työntekijän tiedot on saatu ilman työntekijän suostumusta, henkilöstön edustaja ja myöhemmin yksittäinen työntekijä voi luovuttaa ne eteenpäin eikä kenenkään salassapitovelvollisuudesta ole säädetty mitään. Myöskään siinä tilanteessa, jos yksittäinen työntekijä saa tiedot suoraan tasa-arvovaltuutetulta, ei ole säädetty salassapitovelvollisuudesta. Tällaista sääntelyä ei voida pitää miltään osin tarkoituksenmukaisena tai perusteltuna.

Esityksen suhde tietosuoja-asetukseen on epäselvä

Nyt julkaistu esitys on puutteellinen myös tieto- ja yksityisyyden liittyvien kysymysten arvioinnin osalta. Mikäli henkilöstön edustaja tai yksittäinen työntekijä jatkossa esityksen mukaisesti pyytää ja saa useiden työntekijöiden palkkatietoja, on kyseessä selvästi EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen henkilörekisteri ja henkilöstön edustajasta tulee tietosuoja-asetuksen mukainen rekisterinpitäjä, johon kohdistuu asetuksen mukaiset velvoitteet sekä mahdollisten sanktioiden uhka. Tältä osin kysymys on etenkin työntekijöiden oikeusturvan näkökulmasta merkittävä, mutta sen arviointi sekä esilletuonti jäävät esityksessä täysin puutteellisiksi.

Esitystä ei pidä toteuttaa

Suomen Yrittäjät ei kannata luonnoksessa esitettyjä muutosehdotuksia ja on esittänyt asiaa valmistelleessa työryhmässä omat vaihtoehtoiset ratkaisut, joilla hallitusohjelman mukaisesti parannettaisiin niin yksittäisen työntekijän kuin henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuksia tarkoituksenmukaisella, mutta samalla myös yksittäisen työntekijän yksityisyyden- ja henkilötietojen suoja huomioon ottavalla tavalla.

Suomen Yrittäjien esitykset:

Yksittäisen työntekijän tiedonsaantioikeus:

Palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä tai palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä työntekijän edustajalla olisi jatkossa oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun epäilyyn on perusteltua aihetta.

Perustelu: Muutos lisäisi voimassa olevasta laista poiketen yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia saada tietoa mahdollisissa syrjintätapauksissa. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu viranomaisena pystyisi tarvittaessa ottamaan kantaa mahdollisen syrjintäperusteen olemassaoloon.

Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus:

Jos palkkakartoituksen vaativuus tai tehtäväryhmittäinen taikka muulla perusteella muodostettujen ryhmien tarkastelu tuo esiin selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, työnantajan on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, esiin tulleiden erojen syiden selvittämiseksi tarkastellaan keskeisimpiä palkanosia. Työnantajan on annettava 6 a §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille pyydettäessä tieto palkkakartoituksen piirissä olevista työntekijöistä.

Perustelu: Muutos täydentäisi nykyisin laadittavan palkkakartoituksen tarkoitusta. Ei ole perusteltua, että yksittäisten työntekijöiden tietoja annettaisiin etenkään ilman työntekijöiden suostumusta, jos lain mukaan laaditun palkkakartoituksen perusteella palkkaeroja ei työpaikalla ole. Yksittäisen työntekijän palkkatietoja ei myöskään ole perusteltua luovuttaa esityksessä kuvatulla tavalla palkkavertailun kattavuuden selvittämiseksi.