YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntijat Laura Kurki ja Jukka-Pekka Hellman.
Yrittäjän puolella
23.2.2024
Laura Kurki, Jukka-Pekka Hellman

Pienyritysten verotuksen kiristyminen ehkäistävä alv-alarajan nostolla

Pienimpien, liikevaihdoltaan alle 30 000 euron yritysten mahdollisuus saada osa tilittämästään arvonlisäverosta takaisin alarajahuojennuksena poistuu 1.1.2025 EU-direktiivin takia. Jos lakimuutos toteutuu tuoreen esitysluonnoksen mukaisena, kymmenien tuhansien pienyritysten arvonlisäverotus kiristyy.

Alarajahuojennuksen poistumisesta aiheutuvaa arvonlisäverotuksen kiristymistä tulisi siksi kompensoida nostamalla arvonlisäverollisen toiminnan raja nykyisestä 15 000 eurosta 30 000 euroon. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi vuonna 2016 arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja sen vaikutuksia koskevassa tutkimuksessaan Suomen optimaaliseksi alv-alarajaksi 32 000 euroa. Kilpailuneutraliteettiongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää, ettei verollisen toiminnan rajaa nosteta toisaalta perusteettoman ylös.

Alv-rajan nostamisella kannustettaisiin yrittäjyyteen ja kasvuun. Pienyritysten kasvumahdollisuuksien edistäminen on ollut myös poistuvan alarajahuojennuksen keskeinen tavoite. Samalla kevennettäisiin paitsi yritysten myös verottajan hallinnollisia kustannuksia, kun pienimpien yritysten ohjaus- ja valvontatyöhön Verohallinnossa nykyisin kuluvia resursseja voitaisiin vapauttaa tuottavampaan työhön. Onkin syytä korostaa, että myös Verohallinto näkee tarpeen rajan nostamiselle ja kannattaa lakiesitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa verollisen rajan nostamista 25 000 euroon.

Arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoitus vyöryttää hintoihin. Erityisesti pienimmillä yrityksillä on siihen käytännössä kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet. Alarajahuojennuksen poistamisesta aiheutuva verotuksen kiristyminen vähentäisi erityisesti yksinyrittäjien ja pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta, mikä on herättänyt yrittäjissä ymmärrettävää huolta. Yrittäjyyden kannusteiden tärkeys korostuu koronapandemian jälkeisessä maailmassa pandemian heikennettyä monen yrityksen toimintaedellytyksiä erityisesti työvaltaisilla palvelualoilla.

Hallitusohjelma lupaa hallituksen veropolitiikan kannustavan työntekoon ja yrittäjyyteen. Julkisen talouden synkästä tilanteesta huolimatta ja juuri sen vuoksi taloudellisen toimeliaisuuden kannusteita ei ole syytä heikentää.

Laura Kurki
Jukka-Pekka Hellman
Avaa pop-up -ikkuna