Ekonomisti Roope Ohlsbom. Kuva: Johanna Erjonsalo
Yrittäjän puolella
20.5.2024
Roope Ohlsbom

Pörssisähkön suosio räjähti

Energiaviraston mukaan pörssihintaisten sähkösopimusten osuus kaksinkertaistui vuoden 2023 aikana. Osuus on nyt 31 prosenttia. Muiden toistaiseksi voimassa olevien ja määräaikaisten sopimusten osuudet vastaavasti laskivat. Muutos johtuu energiakriisin aiheuttamista kiinteähintaisten sopimusten kallistumisesta ja kuluttajien tietoisuuden lisääntymisestä.

Sähkön hinnan suojaaminen kiinteällä sopimuksella on monessa tapauksessa viisasta. Suojauksesta joutuu vähän maksamaan, kuten mistä tahansa vakuutuksesta, mutta monille se on pieni hinta mielenrauhasta ja sähkölaskun ennustettavuudesta. Varsinkin äärimmäiset hintapiikit ovat monille pörssisähkön käyttäjille todella vaikeita tilanteita.

Sähkönkäyttäjien riskiprofiileissa on kuitenkin paljon vaihtelua. Esimerkiksi yritysten ja isojen taloyhtiöiden tarpeet ovat usein hyvin erilaisia kuin yksittäisten kotitalouksien. Samoin sähkölämmittäjille hinnan vaihtelut ovat huomattavasti suurempi riski kuin kaukolämmön käyttäjille. Siksi onkin tärkeää, että markkinoilla on jatkossakin saatavilla erilaisia sopimustyyppejä erilaisiin tarkoituksiin. Sähkön kuluttajilla pitää halutessaan olla mahdollisuus suojata itseään hintavaihteluilta. Energiakriisin aikana kiinteähintaisten sähkösopimusten tarjonta kaventui merkittävästi, mutta viimeisen puolentoista vuoden aikana tilanne on onneksi taas parantunut. Lisäksi markkinoille on ilmestynyt kasvava määrä erilaisia kiinteää ja pörssihintaa yhdisteleviä hybridituotteita.

Pörssisähkö ei siis sovi kaikille kuluttajille. Sähkömarkkinoiden toiminnan ja pidemmän aikavälin hintatason kannalta on silti tärkeää, että riittävän suuri osuus kulutuksesta joustaa hintojen mukana. Monille pörssisähkö on myös edullisempi vaihtoehto, varsinkin jos pystyy vähänkin ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille, eikä sähkö muodosta liian suurta osaa kuukausittaisista kuluista. Lisäksi pörssisähkön valitsemalla ja kulutustaan hintojen mukana ajoittamalla tulee myös tasattua hintojen vaihtelua, pienennettyä sähköpulan riskiä ja laskettua keskihintoja kaikille suomalaisille.

Kalleimpien tuntien aikana pienikin kulutuksen leikkaus laskee sähkön hintaa merkittävästi. Lisääntynyt kysyntäjousto tasapainottaa sähköverkkoa ja laskee sähkön keskihintoja kaikille kuluttajille. Merkittävin kysyntäjouston kannustin on hinta, mutta vain niiltä osin kuin sähkön kuluttajilla on vaihtuvahintaisia sopimuksia. Pörssisähkön valintaan kannustavat toimet olisivat ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa tasoittaa sähkön hintavaihteluja. Pelkästään nykyistä laajempi tietoisuus kulutuksen ajoittamiseen yhdistettyjen pörssisähkösopimusten kiinteitä sopimuksia halvemmasta hinnasta voi lisätä pörssisähkösopimusten osuutta ja siten tasapainottaa sähkömarkkinoita entisestään. Energiakriisin seurauksena kasvanut pörssisähkön suosio onneksi lisää kulutusjoustoa ja tasapainottaa siten sähkömarkkinaa sekä laskee sähkön keskihintoja.

Suomessa nämä seikat eivät ole olleet juurikaan esillä ennen energiakriisiä. Vaikka pörssisähkösopimusten osuus on kaksinkertaistunut, niitä on todennäköisesti edelleen vähemmän kuin olisi niistä rahallisesti hyötyviä suomalaisia. Pörssisähkösopimuksia on myös varmasti vähemmän kuin olisi energiajärjestelmän ja sähkön hintojen kannalta optimaalista. Hyvin toimivalla sähkömarkkinalla kaikki sähkön käyttäjät voivat kuitenkin valita juuri itselleen sopivimman sopimustyypin. Osalle se on mahdollisimman pitkä kiinteä suojaus, osalle sähköpörssiin sidottu hinnoittelu.

Muita kiinnostavia aiheita

Roope Ohlsbom