Samassa veneessä ollaan

TE-uudistuksessa on kyse työvoimapalveluiden sijoittumisesta samaan kokonaisuuteen kuntien elinvoima-, koulutus-, ja kotoutumispalveluiden kanssa. Tämä mahdollistaa uudenlaisten palvelukokonaisuuksien rakentamisen.

Uudistuksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Työllisyysaste nousee, palveluiden yhdenvertaisuuden toteutuminen ja työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen. Kantavana tavoitteena on kyseisten palveluiden muuttuminen lähipalveluksi: lähelle työnhakijaa, lähelle yrityksiä, jotka tarvitsevat osaavan työvoimalisäksi myös yrityspalveluita. Uudistus tuo tullessaan uudet työllisyysalueet. Työllisyysalue tarkoittaa ministeriön ohjeiden mukaan vähintään 20 000 henkilön työvoimapohjaa kyseisellä alueella. Työllisyysalueet ovat lakisääteistä yhteistoimintaa eli toiminta voi organisoitua kuntayhtymänä tai vastuukunta mallilla.

Työllisyysalueiden on laadittava suunnitelma, joka sisältää arviointia seuraavista asioista:

• taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
• palveluiden tuottaminen ja kohdentaminen
• toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• yhteistyötahot ja -muodot
• työperäisenmaahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• varautuminen rakennemuutostilateisiin

Rakentuuko Etelä-Savon maakunnan alueelle yksi koko maakunnan kattava työllisyysalue vai pilkkoutuuko maakunta useampaan työllisyysalueeseen? Joka tapauksessa koko maakunnan alueella niin työnhakijoiden kuin työnantajien tulee saada yhdenvertaista palvelua. Jos Etelä-Savo jakautuu useampaan työllisyysalueeseen, miten se edistää työvoiman liikkuvuutta, saatavuus- ja kohtaanto -ongelmaa? Työnantaja-asiakkaisiin liittyvä säädöspohja on vähäinen – kuinka työnantajille suunnatut palvelut järjestetään?

Yrittäjät näkevät uudistuksen mahdollisuutena luoda toimivat työllisyys- ja elinvoimapalvelut. On aika nähdä yhteistyö voimavarana, eikä uhkakuvana. Yhteiset elinvoimapalvelut Etelä-Savossa luovat mahdollisuuden tuottaa kaikille asiakkaille tasalaatuiset ja osaavat palvelut, talousaluekohtaiset erityispiirteet huomioiden.

Kuntien luottamushenkilöt ovat avainasemassa päättämässä – kehitetäänkö elinvoimaa yhdessä alueena vai vain omassa kunnassa? Nähdäänkö maakunnan laajuinen yhteistyö leveämpinä hartioina, joilla luodaan elinvoimaa koko maakuntaan?

Nina Rasola, puheenjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät, nina.rasola@rl-palvelut.fi
Heidi Loukiainen, aluejohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät, heidi.loukiainen@yrittajat.fi