Satakunnan kunnissa kehitytään elinvoiman eri osa-alueilla

Yrittäjien Kuntabarometri toteutetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2022 tuloksesta Satakunta oli nyt parantanut kolme sijaa, ja sijoittui nyt toiselle sijalle. Himoittu ykkössija jäi harmillisesti vain 0,02 pisteen päähän. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Äärettömän hyvää työtä on siis tehty ympäri Satakuntaa niin kunnissa, kaupungeissa kuin myös Satakunnan Yrittäjien paikallisyhdistyksissä, jotka ovat yrittäjäjärjestön tärkein työkalu kuntayhteistyössä ja alueellisessa elinvoiman kehittämisessä.

Kuntabarometrin tulokset on jaettu kuntien koon mukaan kolmeen eri kategoriaan. Suurimassa kategoriassa Satakunnasta on vain Pori, joka sijoittui sarjassa sijalle 14. Keskikokoisten kuntien sarjassa Satakunnan suurin menestyjä oli Rauma, joka oli sijalla 12. Rauma nosti tulostaan kymmenillä sijoilla vuodesta 2022. Tämä kertoo kaupungin vahvasta sitoutumisesta elinvoimatyöhön. Pienten kuntien sarjan Satakunnan paras oli Merikarvia, joka sijoittui sijalle 6. Merikarvia on yksi Satakunnan kestomenestyjä kyselystä toiseen. Selitys tälle löytyy vain ja ainoastaan kunnan sisältä. Elinvoiman kehittymisen eteen tehtävä työ on Merikarvian kunnan DNA:ssa, ja sitä tukemassa on huippuunsa hiottu paikallisyhdistystoiminta. Kokonaispisteiltään parhaat kunnan Satakunnassa olivat Merikarvia (3,95), Kokemäki (3,71) ja Rauma (3,71). Kovia tuloksia kaikilta, sillä valtakunnan keskiarvo oli 3,13 asteikon ollessa 1-5.

Kyselyyn saatiin Satakunnasta hieman vajaa 700 vastausta, joka antaa jo hyvän ja uskottavan kuvan Satakunnan todellisesta tilasta. Vastaajista pääosa ilmoitti yrityksensä toimialaksi palveluliiketoiminnan (57%). Toisiksi suurin ryhmä oli rakennusalan yritykset (15%), ja sen jälkeen kauppa (13%). Positiivinen huomio vastaajien jakaumassa oli myös se, että tällä kertaa saatiin vastaajien joukkoon myös alkutuotannon yrittäjiä (8%). Maatalousyrittäjiä onkin liittynyt Suomen Yrittäjien jäseneksi nyt kiihtyvää tahtia.

Satakunnan osalta vastaajien näkemys oli, että kunnan tulisi elinkeinopolitiikassa keskittyä eritoten kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyteen (87%), elinkeinopolitiikan asemaan kunnassa (43%) sekä lupa-asioiden sujuvuuteen (38%). Näissä jokaisessa kategoriassa vastaajat myös antoivat kunnille pääosin positiivista palautetta. Keski-arvoksi vastauksille tuli noin 3,4 kun vastaukset pisteytettiin välillä 1-5. Heikoiten vastaajat näkevät onnistumisen hankinnoissa, joiden vastausten keski-arvo oli 3,19. Tämäkin oli kuitenkin valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella (2,93). Parhaiten vastaajat näkivät kuntien onnistuneen yrityspalveluiden tuottamisessa. Tästä arvosana Satakunnassa oli 3,53, kun valtakunnallisesti päästiin 3,34 pisteeseen. Kokonaisuudessaan Satakunnan pisteet ovat jokaisessa kategoriassa valtakunnallisia keskiarvoja huomattavasti korkeammalla. Yrityspalveluista tärkeimpinä satakuntalaiset kokivat aloittavien yrittäjien palvelut, verkostoitumisen sekä sujuvat lupapalvelut.

KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS:

Satakuntalaisten kuntien yrityslähtöisyys päätöksenteossa sai vastaajilta pääosin positiivista palautetta, ja vastaajat kokivat toiminnan kehittyneen edeltävästä kyselystä. Kriittisintä suhtautuminen oli päätöksenteon avoimuuteen ja tehokkuuteen, joissa osassa kunnista näkyi selvästi jopa pientä laskua edeltävän kyselyn tuloksista. Huomioitavaa myös on, että pienemmät yritykset suhtautuivat päätöksenteon avoimuuteen suuria yrityksiä hieman kriittisemmin. Kysyttäessä vastaajien näkemystä kunnan päätöksenteon tehokkuudesta, antoivat alle 200 000 euron liikevaihtoa hallinnoivat vastaajat keski-arvoksi vastaukselle 3,49 kun taas yli 5 miljoonan euron liikevaihtoa hallinoivat yrittäjät 3,71. Ero ei ole iso, mutta kuitenkin huomattava. Rakentamisen toimialalla toimivat vastaajat olivat selvästi muita kriittisempiä kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydelle (3,13). Tyytyväisimpiä olivat alkutuotannon yrittäjät (3,59).

ELINKEINOPOLITIIKAN ASEMA KUNNASSA:

Elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa mittaavissa kysymyksissä huomio kiinnittyy erityisesti viestintään. Pääosa satakuntalaisista vastaajista on tyytyväinen kuntansa viestintään koskien yrittäjyyttä, siihen liittyvää päätöksentekoa ja päätöksiä. Samoin vastaajat myös kokivat, että yrittäjyyttä arvostetaan kunnan luottamushenkilöstössä. Tässä parhaiten pärjäsivät Merikarvia (4,09), Karvia (3,89) sekä Rauma (3,63). Kriittisintä suhtautuminen oli oman kunnan vetovoimaan yritys- ja asuinpaikkana. Tätä kysyttäessä Satakunnan keskiarvo jäi 3,24 pisteeseen, mikä kuitenkin on valtakunnan keskiarvon yläpuolella sekin (3,02). Vetovoimaisimpana kuntana Satakunnassa on kyselyn perusteella Merikarvia, jossa vastaajista 55% pitää kunnan hyvää kehitystä erittäin merkittävänä.

LUPA-ASIOIDEN SUJUVUUS:

Lupa-asioiden sujuvuus oli kyselyssä ensimmäistä kertaa erillisenä elinkeinopolitiikan osa-alueena. Satakunta pärjäsi hyvin keskiarvon ollessa 3,4 pistettä, kun taas valtakunnallinen keskiarvo oli 3,19 pistettä. Tässä sarjassa Satakunnan parhaat olivat Merikarvia (4,11), Harjavalta (3,92) ja Kokemäki (3,76). Rakennusalan yritykset suhtautuivat lupa-asioiden sujuvuuteen kriittisimmin (3,16), ja alkutuotannon yrittäjät positiivisimmin (3,7)

Vaikka kultainen kruunu jäikin Satakunnalta nyt saamatta niukasti, sai Satakunta kuitenkin osassa alakategorioita valtakunnallisesti parhaat arvosanat. Vaikka hankintapolitiikka kunnissa herättääkin pääosassa vastaajia edelleen kriittisyyttä, oli Satakunta kuitenkin maakuntien ykkönen hankintaan liittyvissä vastauksissa (3,43). Satakunnassa onkin kahden viime vuoden aikana järjestetty runsaasti julkisten hankintojen hankintakoulutusta Satakunnan Yrittäjien osalta. Satakunta oli ykkönen myös kysyttäessä koulutuksesta ja osaamisesta alueella. Myös kysyttäessä ulkomaisen työvoiman saannista, koettiin Satakunta parhaana maakuntana koko valtakunnassa.

Tästä on hyvä jatkaa edelleen vahvassa yhteistyössä eteenpäin.