Sote-uudistus uhkaa tulla veronmaksajille kalliiksi ja näivettää alan yritystoiminnan

Valtion ensi vuoden talousarviossa valtio velkaantuu yli 8 miljardia euroa. Velaksi on eletty viimeiset 15 vuotta. Nyt myös valtionlainan korot ovat jyrkässä nousussa. Näin ei voi jatkua. Pahimmillaan Suomi on matkalla uuteen, tällä kertaa velkakriisiin.

Jo nyt on myös pula osaavasta työvoimasta. Suomalaiset jäävät sankoin joukoin eläkkeelle, jolloin pula osaajista vain pahenee. Samalla hoidettavien ikäluokkien määrä kasvaa.

Ensi vuonna valtion kustannettavaksi siirtyvät myös sosiaali- ja terveyspalvelut, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa toimintansa.

Sote-uudistus uusine hyvinvointialueineen näyttää olevan pahoissa vaikeuksissa. Ennen kuin alueet ovat edes aloittaneet, ne vaativat valtiolta 1,5 miljardia lisää rahaa. Nyt näyttää siltä, että keskitytään pelkkiin rakenteisiin. Koska on kiire ja osaamispula, mennään helppojen ratkaisujen taakse.

Kun palveluita ei ehditä eikä osata uusilla hyvinvointialueilla kilpailuttaa, kierretään hankintalakia ja perustetaan julkisia inhouse-yhtiöitä. Kyse on todellisuudessa monopolista. Kaikki ymmärtävät, että monopoli johtaa tehottomuuteen ja nostaa kustannuksia.

Lainsäätäjien ja viranomaisten suuntaan on vaikutettava, jotta julkisomisteiset yhtiöt saadaan noudattamaan samoja pelisääntöjä, joilla yksityiset yritykset joutuvat pelaamaan. Mahdollisista julkisomisteisista yhtiöistä on korkeintaan rakennettava projektinhallintaorganisaatioita, jotka tuottamisen sijaan ainoastaan koordinoivat ja kilpailuttavat. Lakia asiassa on tarvittaessa täsmennettävä. Lisäksi tulee varmistaa, että mahdollisille inhouse-yhtiöille tulee velvollisuus ostaa palveluja mittavissa määrin paikallisilta yrityksiltä, eivätkä ne ole olemassa vain hankintalain kiertämistä varten. Haluan olla tässä vaikuttamistyössä itse vahvasti mukana.

Mikäli näin ei toimita, on vaarana, että sadat sote-alalla toimivat yritykset joudutaan ajamaan alas. Esimerkiksi kaikki ei-olennaiset tukitoiminnot, kuten pesulapalvelut, kuljetukset, ateria- ja ravintolapalvelut ja kiinteistöhuolto tulee hankkia yrityksistä.

Ostolaskudataan perustuvien tietojen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa yrityksiä, jotka ovat tuottaneet kunnille sote-alan tuki- ja muita palveluja, on 2035 kappaletta. Näistä puhtaasti sote-yrityksiä on 568 kappaletta. Uudistus ei onnistu ilman näiden yritysten osaamista.

Pahimmillaan rakenteilla oleva uudistus johtaa tehottomuuteen ja tulee meille veronmaksajille erittäin kalliiksi. Jotta julkisen ja yksityisen sote-palvelutuotantoa voitaisiin pätevästi vertailla keskenään, on hyvinvointialueiden otettava käyttöön läpinäkyvä ja yhtenäinen julkisen ja yksityisen sektorin kustannuslaskentamalli.

On vaikea nähdä, että uudistus nykyisen kaltaisena parantaa suomalaisten pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluiden pariin. Pahimmillaan se näivettää myös alan yritystoiminnan.

Yrittäjäjärjestö on korostanut paisuvan julkisen sektorin tilalle yritysten kautta tapahtuvaa tuottavuuden lisäämistä, parempaa henkilöstön johtamista ja uusien innovaatioiden käyttöön ottamista. Toivon, että ensi kevään eduskuntavaaleissa ja uusien hyvinvointialueiden pystytystyössä viestimme otetaan vakavasti.

Kirjoittaja, yrittäjä Jyrki Hakkarainen on Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja ehdolla jatkokaudelle Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. Lue lisää Jyrkistä ja Jyrkin ajatuksista täältä >>