Suomen yrittäjäystävällisintä maakuntaa rakennetaan myös eduskuntavaaleissa

Suomessa on 309 kuntaa ja näissä kunnissa on melkein 300 000 yritystä. Varsinais-Suomen 27 kunnassa on noin 27 000 yritystä.

Yrittäjäjärjestönä tavoitteenamme on tehdä näiden kuntien ja yritysten yhteistyöstä mahdollisimman toimivaa, jotta yrityksillä on mahdollisuus menestyä ja kunnalla kasvaa vahvaksi ja kilpailukykyiseksi.

“Erityisen hienoa on se, että kärkikunnissa yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä arvioitiin usein jopa viime vuotta vielä paremmaksi.”

Tulevaisuuden kunnat ovat vahvasti elinvoimakuntia. Siksi yrittäjyysilmapiiriarvioiden merkitys korostuu. Parhaimmat yrittäjyysilmapiiriarviot jäsenyrittäjiemme keskuudessa sai tuoreessa Maakuntaennusteessa tänä vuonna Naantali. Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö arvioitiin viime vuoden tapaan niin ikään parhaaksi Naantalissa. Toiseksi molemmissa vertailuissa nousi hienosti Paimio. Kärjessä olivat tuttuun tapaan myös Lieto ja Kaarina. Erityisen hienoa on se, että kärkikunnissa yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä arvioitiin usein jopa viime vuotta vielä paremmaksi. Hyvää ja pitkäjänteistä työtä on jatkettu ja rimaa on nostettu vielä aiempaakin korkeammalle, hyvä niin.

Uskallan väittää, että Varsinais-Suomessa kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys ja elinkeinopolitiikan asema ovat valtakunnan tasoa paremmalla tolalla. Siitä kertoo esimerkiksi menestyksemme Suomen Yrittäjien Kuntabarometrissa, jossa harppasimme hienosti viime vertailussa sijalta kuusi sijalle kolme. Tavoitteenamme on yrittäjäystävällisimmän maakunnan titteli.

Eri puolilla Varsinais-Suomea – kylissä ja kunnissa – kohtaa tarinoita alueen vahvuuksista. Lähes aina menestystarina kertoo yrityksistä. Joku on tehnyt uuden innovaation, hyödyntänyt paikkakunnan vahvuuksia, hakenut sitkeydellään paikkansa tai muuten osaamisellaan luonut elinvoimaa juuri sille seudulle. Tuollaisia yrityksiä ja ylpeydenaiheita tarvitaan kaikkialla Suomessa.

Julkisen sektorin tehtävä on luoda edellytyksiä yritysten menestymiselle. Kunta, maakunta ja alueella toimivat valtion viranomaiset luovat pohjan, jolle yrittäjät ja yritykset rakentavat elinvoiman. Siksi on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa suomalaisten pk-yritysten merkitys myös tulevissa eduskuntavaaleissa ja seuraavassa hallitusohjelmassa.

Erityisesti kaavoituksella on merkittäviä vaikutuksia yrityksien investointeihin, niiden rahoittamiseen ja hankepäätöksiin. Lupamääräaikojen säätämisellä asetettaisiin luvanhakijat alueellisesti samanarvoiseen asemaan. Hallintolaissa käsittelyajoille asetettu yleissäännös ei ole kokemusten valossa riittävä. Monissa maissa, esimerkiksi Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa, käsittelyaikojen sääntelyllä on jo varsin pitkät perinteet.

“Julkisen sektorin on muutettava suuntansa ja ajattelutapansa suurta ihannoivasta pientä yrittäjää arvostavaan.”

Siksi esitämme Suomen Yrittäjien Nostetaan rimaa –vaaliohjelmassa, että: säädetään lailla lupaviranomaisille enimmäismääräajoista, joiden puitteissa lupakäsittely on suoritettava. Pidentäminen tulisi olla mahdollista vain poikkeustapauksissa. Vaikka kaavaprosessille ei voitane asettaa laissa enimmäiskestoaikaa, on silti mahdollista asettaa kaavaviranomaisille velvoite ilmoittaa arvio kaavamenettelyn kestosta.

Ehdotamme vaaliohjelmassa myös, että: Suomessa otetaan käyttöön yksi yhdestä -työkalu kaikilla hallinnonaloilla sekä Suomessa että Euroopan komissiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia kustannuksia on myös vähennettävä toisaalla euron verran.

Samalla on läpileikkaavasti huomioitava se, että yhä useampi on yksinyrittäjä, joka toimii verkostomaisesti muiden pienyrittäjien kanssa. Tämän trendin vuoksi julkisen sektorin on muutettava suuntansa ja ajattelutapansa suurta ihannoivasta pientä yrittäjää arvostavaan.