Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä – kannustimissa parannettavaa

Kasvuyrityksiä on Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Kyselytutkimusten perusteella merkittävimpinä esteinä yrityksen kasvuun ovat työnantajana toimimisen haasteet, kasvurahoitus, isot henkilökohtaiset riskit ja verotus. Yrittäjät kokevat, että taloudellisesta ja toiminnallisesta riskinotosta saatava hyöty ei kannusta kasvattamaan yritystä.

Yhteiskunnassa kaivattaisiin avointa keskustelua ja yksituumaisuutta siitä, miten kasvuyrittäjyyttä edistetään koko valtakunnassa. Aihe on erittäin ajankohtainen, varsinkin kun työttömyys on kasvussa, työnantajayrityksiä on hävinnyt muutamassa vuoden noin 10 000 ja hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen perusta on rapautunut.

Verotus on kaikkein merkittävin ohjaava tekijä kasvuyrityksiin. Siksi sen pitäisi olla keskeisin kehittämisen aihe, kun puhutaan yrittäjyyden ja työllistämisen kannustavuudesta. Verotuksen kehittämiseen tarvitaan neljä kärkeä: perintöverotus, yritysverotus, osinkoverotus ja ansiotuloverotus.

Perintöverotuksessa on kaikkein eniten korjattavaa. Suomesta myydään suuria perheyrityksiä ulkomaiseen omistukseen, sillä perheen jälkikasvulla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa yhtiön osakkeita kovan perintöveron vuoksi – ei edes sukupolvenvaihdoshuojennuksen jälkeen.

Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintö- ja lahjaverosta. Tanskassa perintövero on, mutta puoliso tai rintaperilliset eivät kuulu sielläkään sen piirin. Tutkimusten mukaan ei ole lainkaan selvää, että perintöverotuksen poistaminen vähentäisi verotuloja. Yleinen arvio on, että suomalaisessa omistuksessa jatkavat yhtiöt tuovat paljon enemmän verotuloja pitkällä aikajänteellä kuin ulkomaille myytävät yhtiöt.

Yritysverotus on kokonaisuudessaan aika hyvä ja kilpailukykyinen, kun puhutaan yritysten maksamasta tuloverosta eli yhteisöverosta. Toki siinäkin päättäjien täytyy olla koko ajan hereillä, jotta Suomi on eurooppalaisella tasolla kilpailukykyinen.

Osinkoverotus listaamattomien yritysten osalta nousee toistuvasti tikun nokkaan. Kasvuyritys vaatii paljon riskinottoa ja rahoitusta: pankkilainaa, vakuuksia sekä yrittäjän henkilökohtaista sijoitusta ja takausta. Yrittäjäperheen koti on hyvin tavallisesti yrityksen lainojen vakuutena. Kasvuyrityksessä on yrittäjän koko elämä pelissä, pörssiosakkeissa ei sellaista riskiä ole, joten verokohtelukaan ei voi olla yhtäläinen. Pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yritysten osinkovero on syytä pitää jatkossakin erillään.

Ansiotuloverotus on tunnetusti Suomessa koko maailmankin kärkikastia lukuun ottamatta matalimpia vuosiansioita. Työnteon kannustavuus onkin parasta sosiaaliturvaa ja vähentää yhteiskunnan muiden tukien tarvetta. Veroprogressio kiristyy merkittävästi jo keskituloisillä ja nk. marginaaliverotus on erittäin kireää. Suomessa olisi tärkeää saada lisää tehtyjä työtunteja, mutta kannustin on olematon, jos jokaisesta ”ylimääräisestä” työtunnista jää käteen puolet. Suomessa 30 % palkansaajista maksaa 71 % ansiotuloverokertymästä.

Pasi Kinnunen
Kirjoittaja on kasvuyrittäjänä Esmo-yhtiöissä