Suomi tarvitsee luottamuksen jälleenrakentamista

10.3.2021 | 15:06

Olen huolissani. Suomen ehdoton vahvuus on aina ollut vahva keskinäinen luottamus niin toisiimme kuin päättäjiin ja viranomaisiinkin. Koronakriisin keskellä tätä luottamusta on rajusti koeteltu.

Hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta onkin oleellista, ettei keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa päästetä häviämään, vaan jo kolhuja saaneen luottamuksen jälleenrakentaminen aloitetaan jo nyt, kun se vielä mahdollista on. 

Yrittäjien ahdistus lisääntyy

Kun yhteiskunnallista keskustelua seuraa yrittäjän vinkkelistä, niin ei voi välttyä huomaamasta pettymyksen ja ahdistuksen selkeää lisääntymistä. Äänenpainot yrittäjiltä tulevissa yhteydenotoissa, kommenteissa ja kritiikissä ovat viime viikkoina koventuneet. Tämä kertoo siitä, että ne, jotka ovat olleet tiukoilla jo pitkään, alkavat nyt olla äärirajoilla.

Myös viimeisimmän Yrittäjägallupin tulokset, jossa aiemmin yrittäjien keskuudessa luotetun keskustan kannatus on romahtanut, on merkki päättäjiin kohdistuvasta pettymyksestä ja luottamuksen rapautumisesta. 

Tempoileva päätöksenteko ja epäselvä viestintä nakertavat yrittäjien luottamusta

Ennen kaikkea luottamusta nakertaa poliitikkojen ja viranomaisten tempoilevat päätökset sekä epäselvä viestintä suosituksista. Puhutaan kauniisti, mutta toimenpiteet eivät täsmää puheisiin. Samalla kun yritysten toimintaa rajoitetaan ja ihmisiä suositellaan välttämään palvelujen käyttämistä, tappioiden korvaamiseksi sorvatut tukiratkaisut eivät kuitenkaan vastaa aiheutuneita vahinkoja. Pahimmillaan yrityksille rajoitusten aiheuttamien menetysten korvaamiseksi suunnattuja tukia käytetään jopa perusteena suunnitella tulevaisuudessa uusia kustannuksia ja kiristyksiä yritysten toimintaan.

Luottamusta päätöksentekijöihin romuttaa myös se, että verovaroin toimintaansa pyörittäville kunnille on lomautusten estämiseksi suunnattu tukia huomattavasti yli tarpeen, mutta samalla yritykset – jotka loppuviimein verotuloja yhteiskuntaan tuovat – joutuvat sulkemaan toimintojaan nopeammin kuin henkilöstön lomauttaminen on edes mahdollista. 

Täysin käsittämättömiä ovat sote-suunnitelmat, jolla ajetaan yksityisiä palveluntuottajia ulos markkinoilta tai uutiset siitä, kuinka vastuuttomasti verovaroilla rahoitetuissa organisaatioissa toteutetaan hankintoja.

Ja kun tämän kaiken päälle vielä hallituspuolueiden johto ja ministerit palstatilaa saadakseen väläyttelevät veronkiristyksillä ja sääntelyn lisäämisellä, ei ole ihme, että moni miettii miksi haluaisi olla tätä toimintaa jatkossa omalla työllään ja toiminnallaan rahoittamassa. 

Pohjautuuko uusi normaali työhön vai velkarahaan?

Suomi on menestystarina, jossa on vahva halu yhdessä huolehtia niistä, jotka eivät itse pysty itsestään pysyvästi tai hetkellisesti huolehtimaan. Tästä meidän kannattaa pitää kiinni.

Yhteisvastuullisuuden säilyttäminen vaatii kuitenkin, että vastuu on aidosti yhteistä. Se, että aktiivisimpia ja ahkerimpia kuritetaan ylenmäärin sekä puheiden että verotuksen kautta, johtaa yhteisvastuullisuuden rapautumiseen. 

Koronakriisin jälkeinen jälleenrakentamisen ja velanmaksun vaihe edellyttää kilpailukykyä ja erityisesti vahvaa luottamusta yhteiskuntaan. Siksi kolhuja kokeneen luottamuksen jälleenrakentaminen on käynnistettävä jo nyt.

Vain kansalaistensa menestymisen mahdollistava yhteiskunta kykenee huolehtimaan heikoimmistaan. Menestyvä hyvinvointivaltio antaa arvon työnteolle muutenkin kuin näkemällä työntekijät ja yrittäjät vain potentiaalisena rahapussina.  

Suomella on kaikki edellytykset olla hyvinvoinnin esikuva ja menestystarina myös tulevaisuudessa, mutta itsestään tämä ei tapahdu. Erityisesti hallituksessa kannattaa nyt pohtia, pohjautuuko se paljon mainostettu uusi normaali aidosti kansalaisten yhteiseen haluun itse kunkin työllään rakentaa hyvinvoivaa Suomea vaiko velkarahaan ja lainoittajien pitkämielisyyteen.

Petri Salminen
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät