Trump ampuu itseään jalkaan – ja meitä

Aiempien sotien lisäksi maailma sai viikonloppuna uuden murheen, kun presidentti Donald Trump aloitti tariffeilla eli tuontiveroilla vaalitaistelussa lupaamansa globaalin kauppasodan. Tämä on huono asia maailman talouskehitykselle ja myös Suomelle.

Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tuontiverot lisäävät kustannuksia ja vaikeuttavat kauppavirtoja. Tuontiveroissa on vaikea nähdä mitään hyvää.

Toistaiseksi Trump on julkistanut tuontiveroja Kanadan, Kiinan ja Meksikon tuotteille. Kanadalle – lähimmälle liittolaiselleen – ja Meksikolle vero on 25 prosenttia, Kiinalle kymmenen prosenttia.

Kanada ja Meksiko ovat ilmoittaneet vastatoimista Yhdysvaltojen tuotteille. Kiina on ollut toistaiseksi maltillisempi ja ilmoittanut haastavansa Yhdysvallat maailman kauppajärjestön WTO:n käsittelyyn.

Trump on luvannut tulleja myös EU-tuotteille, mutta ei ole vielä kertonut, miten suuria EU:n tullit ovat ja mitä tuotteita ne koskevat. Etukäteen on ennakoitu, että tullit EU:lle olisivat kymmenen prosenttia. Se leikkaisi Goldman Sachsin mukaan prosenttiyksikön Euroopan kasvusta. Se olisi iso isku.

Tuontiverot iskevät amerikkalaisiin

Trump yrittää harjoittaa tuontiveroilla talous- ja voimapolitiikkaa. Hän haluaa rahoittaa veronalennuksia Yhdysvalloissa ja siirtää sinne tuotantoa sekä vaikuttaa Kanadan, Kiinan ja Meksikon huume- tai siirtolaispolitiikkaan.

Samalla Trump ampuu itseään jalkaan, sillä tuontiverot vaikuttavat amerikkalaisiin ja maan yrityksiin laajalti. Kovimmat iskut osuvat autoteollisuuteen, elintarviketuotantoon ja rakentamiseen, jotka ovat riippuvaisia Kanadan ja Meksikon tuonnista.

Tuontiverot nostavat Yhdysvalloissa hintoja ja syövät ostovoimaa sekä voivat ajan kanssa nostaa korkoja, kun keskuspankki joutuu torjumaan inflaatiota. 

Tammi-marraskuussa 2024 Yhdysvallat toi Kanadasta, Kiinasta ja Meksikosta tuotteita 763 miljardilla dollarilla. Yhdysvaltojen tavaratuonnista yli 40 prosenttia tulee Kanadasta, Meksikosta ja Kiinasta. Yhdysvaltojen viennistä 18 prosenttia suuntautui Kanadaan, 16 prosenttia Meksikoon ja seitsemän prosenttia Kiinaan.

Meksiko on tärkeä ruuan tuottaja amerikkalaisille. Tuontiverojen takia hedelmien ja vihannesten hinnat voivat nousta hyvinkin nopeasti, koska tuoretuotteita on rajallisesti varastoissa.

Tuontiverot myrkkyä autotehtaille

Amerikan suuret autotehtaat ovat hajauttaneet tuotantoaan mantereen kaikkiin maihin. Osia tuodaan ja viedään maista toiseen. Eniten kärsii arvioiden mukaan mahtiyhtiö General Motors.

Trumpin ajama tuotannon siirtäminen Yhdysvaltoihin on hidasta. Tehtaita ei perusteta kuukausissa vaan vuosissa. Tuontiverojen lopputulos voi olla myös päinvastainen. Tehtaita ei perusteta, jos näköpiirissä on, että seuraava presidentti peruu tuontitullit. Iso tehdas on vuosikymmenien investointi.

Tuontiverot tekevät Yhdysvalloista vähemmän houkuttelevan investointikohteen monimutkaisille tuotteille, joilla on pitkiä, monet maarajat ylittäviä arvoketjuja.

Suomen kasvu voi tuhoutua

Suomen kannalta on riski, että koko orastava talouskasvumme murenee Trumpin kauppasotaan. Yhdysvallat on Suomen tärkein vientimarkkina ja moni muualta Euroopasta Yhdysvaltoihin menevä tuote sisältää suomalaisia osia. Tuontiverot iskevät suoraan ja välillisesti.

Tässä taloustilanteessa – ja keskellä kasvavaa lakkoaaltoa – kauppasota on meille myrkkyä.

Trumpin taloussodalla on kuitenkin yksi jarru: markkinat. Trump voi perääntyä, jos pörssit laskevat. Sitä Trump ei halua, sillä hän seuraa onnistumistaan myös pörssikursseilla. Siksi kannattaa ehkä toivoa, että markkinareaktio on riittävän vahva.

MIKAEL PENTIKÄINEN

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.