Trumpin Amerikan katse on Kiinassa

Kirjoitan tätä blogia Washingtonissa, jossa presidentti Donald Trump, 78, on tekemässä historiallisen paluun Valkoiseen taloon Yhdysvaltojen 47. presidentiksi. Trump voittaa varapresidentti Kamala Harriksen odotettua selvemmin.

Vaalitulos kertoo, että Yhdysvallat on jakautunut. United States on Divided States.

Amerikan kahteen leiriin jakautunut kansa on kuitenkin puhunut, ja pulinat pois. Vuosia kampanjoineen Trumpin viesti taloudesta, työpaikoista, maahanmuutosta ja arvoista on saanut selvästi laajemman tuen kuin Harrisin, joka ehti käydä vain lyhyen vaalitaistelun.

Luvassa on muutoksia, koska republikaanit etenivät myös kongressissa sekä Trump on paremmin valmistautunut ja kokeneempi kuin ensimmäisellä kaudellaan, joka kulki kaaoksesta toiseen. 2017 Trump oli valmistautumaton valtaan. Hän ei itsekään uskonut voittoonsa.

Yhdysvallat on Suomelle elintärkeä liittolainen Nato-jäsenyyden myötä ja tärkein vientimaa. Olen pari päivää kuunnellut eri tahoja Washingtonissa. Mikä on ollut viesti maailmalle?

Kylmä sota Kiinan kanssa?

Ulkopolitiikassa uuden presidentin katse on vahvasti Kiinassa, jonka kanssa varsinkin monet republikaanit kokevat olevansa kylmässä sodassa.

Kiinan koetaan haastavan Yhdysvaltojen globaalia valta-asemaa ja aseistautuvan määrätietoisesti ottaakseen voimalla Taiwanin. Kun Suomelle ja Euroopalle Kiina on haaste, Yhdysvalloille se on poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen uhka, joka halutaan pysäyttää.

Jotkut republikaanit arvioivat, että tilanne on kuin 1938 sillä erotuksella, että tämän päivän Hitler on Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Japani alueensa vakautta uhkaava Kiina.

Toivottavasti Trump ei kärjistä kiistaa vaan haluaa tehdä diilin, joka rauhoittaa eikä kärjistä tilannetta.

Yksi keino Kiinan pysäyttämiseen on tullitariffit. Niillä Trump haluaa vaurioittaa Kiinan taloutta, siirtää tuotantoa Yhdysvaltoihin ja kerätä rahaa luvatuille veronalennuksille, jotka kiihdyttävät Yhdysvaltojen velkaantumista.

Tuki Ukrainalle vähenee

Kiinan uhka motivoi Yhdysvaltoja myös lopettamaan Ukrainan ja Lähi-idän sotia, jotta Yhdysvaltojen joukkoja voidaan siirtää Euroopasta ja Lähi-idästä kohti Aasiaa. Tämä voi vähentää Kiinan haluja painostaa Venäjää rauhaan.

Ukrainan sota on erottanut Harrisin ja Trumpin ulkopolitiikkaa vahvasti. Harris olisi jatkanut Ukrainan tukea, Trump haluaa lopettaa sodan nopeasti. Miten Trump tekee diilin, siitä ei ole käsitystä kenelläkään – ei ehkä Trumpilla itselläänkään.

Tilanne herättää laajalti huolta Ukrainassa ja sen tukijoiden parissa. Moni on myös huolestunut siitä, että Trump on ollut kohtalaista pataa presidentti Vladimir Putinin kanssa.

On selvää, että Yhdysvaltain tuki Ukrainalle vähenee, ja Euroopan pitää ottaa enemmän roolia Ukrainan auttamisessa. Aika näyttää, onko heikosta Euroopasta ottamaan johtajuutta. Varsinkin läntisessä Euroopassa on isojakin maita, joiden apu Ukrainalle on enemmän puheita kuin tekoja.

Yhdysvallat haluaa Euroopan panostavan lisää puolustukseen myös rakentaakseen valmiutta auttaa Yhdysvaltoja Aasiassa, jossa jotkut odottavat yhteenottoa Kiinan kanssa jo lähivuosina.

Muutoksiin pitää varautua

Suomen kannalta Yhdysvalloissa koettu Kiinan uhka, Ukrainan tuen hiipuminen, asevoiman siirto Aasiaan, vahvistuva protektionismi ja mahdolliset tuontitariffit sekä Trumpin ennakoimattomuus ovat ikäviä asioita, joihin pitää varautua vakavalla otteella.

Suomi on liittynyt puolustusliitto Natoon siinä uskossa, että puolustusliitto pitää sitoumuksensa. Tätä ei ole syytä epäillä, mutta Trumpin Yhdysvaltoja pitää tarkasti seurata. Suomen pitää olla rakentamassa osaltaan turvallisuutta ja kantamassa vastuutaan, ei käsi ojossa vaatimassa muilta.

Tärkeintä on laittaa puolustus ja talous kuntoon niin Suomessa kuin Euroopassa sekä vaalia yhteyttä Yhdysvaltoihin, vaikka Valkoista taloa isännöi taas Donald Trump.

Erityisen olennaista on vaikuttaa siihen, että Eurooppa kantaa vastuunsa eikä siirrä ikäviä ongelmiaan Washingtonin kontolle, kuten se on pitkään tottunut tekemään.

MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.