Tunnen kuinka vauhti kiihtyy

Iskelmistä se totuus löytyy, ehkä. Olemme pääsemässä tässä koronakriisissä uuteen vaiheeseen, rokotekattavuus alkaa olemaan riittävällä tasolla ja rajoituksia päästään purkamaan.

Talouden rattaat pyörivät kiihtyvällä tahdilla, hinnat nousevat, raaka-aineista ja työvoimasta alkaa olemaan pula. Tunnen kuinka vauhti kiihtyy, suunnasta on vielä epävarmuutta olemmeko menossa parempaan vai huonompaan suuntaan.

Miksihän se on tässä ihmiselossa niin, että kohtuullisesti ei useinkaan tunnu olevan riittävästi. Vielä vähän enemmän työtä, rahaa, omaisuutta ja velkaa. Ja kyllä kiitos otan mielelläni ruokaa lisääkin, jälkiruoan ja tottakai muutama ryyppy kyytipojaksi. Näiden meidän valintojen summa näkyy lopulta tässä ympäröivässä maailmassa.

Seurauksena on sitten burn out, sydäninfarkti, avioero, konkurssi, finanssikriisi, sota tai koronakriisi. Aina kun vauhti aikansa riittävästi kiihtyy, tulee jokin pysäytys ja pitää aloittaa vauhdinotto uudestaan.

Kriisien seurauksena palataan aina perusasioiden ääreen ja huomataan mikä elämässä on aidosti tärkeää. Näinhän on jo tapahtunut tässäkin korona-ajassa. Arvostamme jokainen enemmän terveyttä, läheisiä ihmissuhteita, työtä, luontoa ja kotiseutua. Korona saattaa jo kohta olla selätetty, mutta onko kriisi jo ohitse vai vasta alkamassa – sen tulemme näkemään.

Maailmalla ja myöskin Suomessa on tehty velkaelvytystä jo vuosia, ja ymmärrettävästi kiihtyvällä tahdilla nyt koronan aikoina. Mielenkiintoista nähdä pysyykö tämä velalle perustettu rakennelma kasassa, vai alkaako tässä jälleen omaisuuden uusjako.

Tämänhetkisellä hallituksella ei näytä olevan kykyä tehdä rakenteellisia uudistuksia ja se on taitava siirtämään ikävien päätösten tekoa eteenpäin. Taitaapa jäädä saneeraustoimet seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Tulevaisuutta varten löytyy talousviisaus jo sieltä nikkelimarkan ajalta vanhasta iskusävelmästä ”Ainahan on maksettava eikös juu mitä tässä maailmassa velkaantuu”.

Näistä hieman pessimistisistä ajatuksista huolimatta toivotan kaikille teille yrittäjäkollegoille kohtuullisesti työtä, leipää ja nälkää, ja siteeraan lopuksi Jamppa Tuomisen viisua ”Yritetään yhdessä vielä, on huomenna päivä taas uus”.