Työelämän sopimisjärjestelmä remontin tarpeessa

Syksyn julkisessa keskustelussa on etenkin ay-liike heitellyt mielikuvituksellisia väitteitä siitä, että hallitusohjelman työelämäkirjaukset olisivat romuttamassa työntekijöiden asemaa työpaikoilla. Tällainen repivä propaganda on totuuden vastaista. 

Yli puoli vuosisataa sitten luotu työelämän neuvottelu- ja sopimisjärjestelmä kykeni varmasti takavuosikymmeninä tuottamaan tuloksia, mutta se ei ole onnistunut muuttumaan ja uudistumaan maailman mukana. Kun 1970-luvulla työnantajat olivat suuria ja työelämään liittyvä sääntely vasta muokkautumassa, oli perusteltua neuvotella ja tehdä sopimuksia keskitetysti valtakunnan tasolla. Maailmassa, jossa kilpailijat olivat kotimaassa, jossa toimialojen sisällä suuret työnantajayritykset toimivat hyvin samankaltaisilla liiketoiminta-ajatuksilla ja esimerkiksi palkankorotusten aiheuttamia kilpailukykyvaikutuksia pystyttiin kompensoimaan rahapolitiikalla, oli luontaista käydä neuvotteluja yhteisten pelisääntöjen rakentamiseksi järjestöjen ja valtion välillä. Tätä maailmaa ei kuitenkaan enää ole. 

Maailma on nyt täysin erilainen. Lainsäädäntö huomioi laajasti työntekijöiden oikeudet. Työelämän väärinkäytökset nousevat nopeasti julkisuuteen, ja työntekijät ovat entistä paremmin tietoisia oikeuksistaan. Yritykset taas toimivat toimialojen sisälläkin toisiinsa nähden hyvin erilaisilla liiketoiminta-ajatuksilla. Yritysten välistä kilpailua ei käydä enää Suomen rajojen sisäpuolella eikä kilpailukykyongelmia voida kuitata devalvaatioilla. Ja mikä tärkeintä, työnantajayritykset ovat dramaattisesti pienempiä kuin takavuosikymmeninä. 

Keskustelun seuraaminen tuskaista 

Yrittäjänä suomalaisen työmarkkinakeskustelun seuraaminen on ollut jo pitkään tuskaista. Omia valta-asemiaan puolustavat järjestöt ovat ottaneet suomalaiset työpaikat ja työpaikoilla vallitsevan luottamuksen pelinappulakseen. Ristiriitoja rakennetaan tarkoitushakuisesti sinne missä niitä ei ole. Me yrittäjät tiedämme, että motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilöstö on yritystemme tärkein voimavara, josta haluamme pitää huolta niin palkkojen kuin työjärjestelyjenkin osalta. 

Tutkimukset ja kyselyt osoittavat kerta toisensa jälkeen, että suomalaisissa yrityksissä vallitsee sekä työnantajien että työntekijöiden mielestä yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen kulttuuri. Mitä pienempi työpaikka, sitä vahvempi on keskinäinen luottamus sekä halu ja valmius sopia kullekin työpaikalle sopivista järjestelyistä. Käsittämätöntä onkin, että juuri näiltä työpaikoilta sopimisen mahdollisuuksia on kaikkein eniten rajoitettu. 

Järjestelmän jämähtäminen menneisyyden poteroihin on johtanut siihen, että työllistämisessä suuruus tuo vapauksia. Viimeisten parin vuoden aikana suomalaisten työnantajayritysten määrä on romahtanut. Suurimmilla toki on mahdollisuus toimia juuri siellä missä toimintaedellytykset otollisimmat ovat, mutta pienemmät yritykset eivät kykene tai edes halua siirtää toimintaansa pois Suomesta. Joko toimintaa on Suomessa tai sitä ei ole missään. Yhä useampi työllistävä pk-yrittäjä on valitettavasti päätynyt siihen, ettei työllistävää toimintaa ole missään. 

Järjestelmä remontin tarpeessa 

Työelämän neuvottelu- ja sopimisjärjestelmästä on muodostunut poliittisen taistelun areena, jossa yritykset ja työntekijät ovat puoluepoliittisen valtapelin nappuloita. Yrittäjästä tämä tuntuu yhtä aikaa sekä vieraalta että tunkkaiselta. Ristiriitoja rakentava ja työelämän todellisuutta vääristelevä keskustelu on ennen kaikkea epäoikeudenmukaista suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä kohtaan

Koko työelämän sopimisjärjestelmä on remontin tarpeessa. Tämä on ollut tiedossa jo yli parinkymmenen vuoden ajan. Uudistamista odotellessa järjestöjen järjestäytymisasteet ovat laskeneet, työn tuottavuuden kehittyminen laahannut ja Suomen toteutunut kasvu kilpailijamaihin nähden ollut hävettävän heikkoa. Onneksi sentään yksittäisten yritysten huikeiden menestystarinoiden myötä pieni maa on onnistunut pitämään nenänsä pinnalla. Näitä menestystarinoita voisi toisenlaisessa ympäristössä olla huomattavan paljon enemmänkin. Suomalainen työelämä ansaitsee järjestelmän, jossa työntekijöiden asema huomioidaan lainsäädännössä, mutta jossa yritysten on mahdollista toimia ja uudistua sopimalla kunkin työyhteisön itse haluamalla tavalla. 

Ei enää nollasummapeliä

Syksyn työmarkkinakeskustelua ovat värittäneet syytökset siitä, että Suomen Yrittäjät on jarruna työelämän sopimisessa. Ei takuulla ole. Meille neuvotteleminen, yhdessä sopiminen sekä yhteistyö ja luottamus ovat keskeisiä työelämän kehittämisen lähtökohtia.  

Tiedämme kuitenkin, että parhaat edellytykset näiden lähtökohtien toteutumiselle ovat yrityksissä. Emme hyväksy järjestelmää tai ratkaisuja, joiden ainoa tavoite on turvata menneen maailman betonointi vastauksena nykyajan haasteisiin. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa jatkaa työelämää halvaannuttavaa nollasummapeliä, jossa uudistuksia torpataan niiden vaikutuksia vesittävillä ratkaisuilla toisaalla. Ja lopputuloksena mikään ei muutu.