Työmarkkinoilla ei ole sopimuspakkoa

25.3.2021 | 15:38

Teknologiateollisuus ilmoitti jakavansa työehtosopimustoimintansa kahtia. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa, että jatkossa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksillä on kaksi vaihtoehtoista mahdollisuutta työehtosopimiseen. Sopiminen voi tapahtua valtakunnallisen työehtosopimuksen kautta tai edistäen yrityskohtaisia työehtosopimuksia. 

Siinä missä työehtosopimusjärjestelmä on joskus ollut suurelle osalle yrityksistä toimiva järjestelmä, se ei ole sitä enää. Suomen Yrittäjät on puhunut jo pitkään joustavamman työehtosopimisen puolesta. Nyt myös työnantajaliitot ovat ryhtyneet toimiin.

Työehtosopimukset eivät ole ikuisia 

Työmarkkinakeskustelussa on jumiuduttu ajatukseen työehtosopimusjärjestelmän pysyvästä asemasta. Metsäteollisuuden aikaisempi ratkaisu ja Teknologiateollisuuden uusi strategia antavat aiheellisen muistutuksen siitä, ettei suomalainen työmarkkinajärjestelmä ole muuttumaton. Jos muutosta ei saada aikaan nykyisten työehtosopimusten sisällä, sitä voidaan tavoitella muuten.

On syytä muistaa, että työehtosopimustoiminta on vapaaehtoista. Suomen erityispiirre on työehtosopimusten yleissitovuus. Se tarkoittaa työehtosopimusten ulottamista lainsäädännöllä niihinkin yrityksiin, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. 

Yleissitovuus on kuitenkin kiinni vain siitä, kuinka moni – tyypillisesti suuri – työnantaja on halukas olemaan mukana työehtosopimustoiminnassa. Pakkoa tähän ei ole: järjestäytymisvapaus sisältää myös oikeuden olla kuulumatta järjestöön, ja se koskee myös työnantajia. Myöskään kansainväliset sopimukset eivät millään tavalla velvoita työnantajia työehtosopimustoimintaan.

Teknologiateollisuuden ratkaisun on myös esitetty tarkoittavan sitä, että Suomi irtautuisi ”pohjoismaisesta työmarkkinamallista”. Suomalainen yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusten vahva asema eroaa kuitenkin Ruotsin ja Tanskan järjestelmistä kuin yö ja päivä. On merkittävä periaatteellinen ero, johtuuko työehtosopimusten laaja kattavuus vapaaehtoisesta sitoutumisesta, vai lainsäädännöllä tehdystä ratkaisusta, jolla muiden tekemät sopimukset ulotetaan sitomaan myös ulkopuolisia. 

Yrityksillä on vaihtoehtoja

Teknologiateollisuuden yrityksille jää merkittävästi laajemmin mahdollisuuksia harkita, millainen sopimisen malli on niiden kannalta toimiva. Yritys voi halutessaan edelleen ulkoistaa työehtosopimusneuvottelut työnantajaliitolle. Jos yritys kuitenkin haluaa tavoitella omaa räätälöityä ratkaisuaan, siihen tarjoutuu mahdollisuus. 

Teknologiateollisuuden ratkaisu antaa työmarkkinaosapuolille aiheen miettiä, miten työehtosopimusta pitäisi kehittää, jotta se on yrityksille houkutteleva vaihtoehto. Samalla se korostaa tarvetta kiirehtiä lainsäädäntömuutoksia, joilla yritykset saatetaan sopimisessa yhdenvertaiseen asemaan.

Paikallisen sopimisen lisääminen ei tarkoita kollektiivisten neuvotteluiden katoamista. Neuvottelut sen sijaan siirtyvät keskitetyltä tasolta sinne, missä työpaikkojen tilanteet parhaiten tunnetaan – siis yritystasolle.

Albert Mäkelä

Asiantuntija
Suomen Yrittäjät