Työttömyyden hoidosta siirryttävä työllisyyden edistämiseen 

Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden vetovastuu siirtyy valtiolta kunnille puolen vuoden kuluttua. Kriittisessä valmistelumyllerryksessä on hyvä muistaa, että yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu ja yrittäjämyönteinen kunta tarjoaa yrityspalveluita eri vaiheisiin: yrityksen aloittaessa, kasvussa, kriisissä, kansainvälistyessä ja omistajanvaihdoksessa. Ihannetilanteessa tämä tapahtuu tehokkaasti ja yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja yrittäjäjärjestön palvelutarjonnan kanssa.  

Yrittäjät arvostavat kuntien yrityspalveluja. Esimerkiksi tuoreen Kuntabarometrin perusteella yrittäjät nostavat yrityspalvelut tärkeydessään kärkisijoille heti kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyden ja sujuvien lupa-asioiden jälkeen. Kun jaettavana on tässä talouden tilanteessa lähinnä niukkuutta, on syytä varmistaa, että palvelut ovat oikein kohdistettuja ja vain aitoon tarpeeseen vastaavia. Julkisia yrityspalveluja käytetään nimittäin kehnosti. Vuoden 2023 Elinvoimabarometrin mukaan kaikkein vähiten niitä käytetään juuri meillä Varsinais-Suomessa.  

Oikeanlaisen palvelutarjonnan lisäksi on tärkeää huolehtia, että yrittäjät ovat ylipäänsä nykyistä paremmin tietoisia tarjolla olevista yrityspalveluista. Ovathan yrittäjät TE-uudistuksessa tärkeä asiakasryhmä. Heidän palvelutarpeensa ja työllistämisen edellytykset on tärkeä huomioida jokaisella työllisyysalueella ja kunnassa. Tässä onkin nyt uudistuksessa se kuuluisa tuhannen taalan paikka, sillä vain yrittäjillä on tieto ja näkemys siitä, minkälaisia palveluja yrittäjät itse tarvitsevat. 

Kuntabarometrin perusteella yrityspalveluilta odotetaan Varsinais-Suomessa eniten verkostoitumismahdollisuuksia, alkavan yrittäjien palveluja, sujuvia lupapalveluja sekä rahoitus-, ja investointineuvontaa. Erojakin on: esimerkiksi työvoiman välityspalvelujen tarve nousi Uudessakaupungissa (33 %), Salossa (28 %) ja Turussa (20 %) yrityksissä muuta maata ja koko maakuntaa korkeammalle (16 %) tasolle. Työvoiman saatavuus tuleekin olemaan lähivuosina yritysten merkittävin haaste.  

Hyvinvointialue- ja TE-uudistuksen myötä yksi tärkeimmistä ja kriittisimmistä toimenpiteistä työllisyyden edistämiseksi on varmistaa yrityslähtöisesti se, että alueella toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Yrittäjäjärjestön tavoitteena on, että kunnat tiivistävät ja luovat uudenlaista yhteistyötä sekä oppilaitosten että yksityisten toimijoiden, esimerkiksi henkilöstövälitysyritysten kanssa. Lopputuloksessa tärkeintä on, että turvaamme ketterästi työllisyyden edistämisen, osaamisen jatkuvan kehittämisen ja työvoiman saatavuuden nopeasti muuttuvassa ympäristössä 
 – yhdessä ja yhteistyössä julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa.  

Aidon kumppanuuden ja yhteistyön horisontissa näkyy kuitenkin tummia pilviä. Uusimpien tietojen mukaan työnhakijoiden tiedot avataan yksityisille palveluntuottajille vasta joskus vuoden 2026 aikana, ei siis heti uudistuksen astuessa voimaan vuoden 2025 alusta. Yrittäjäjärjestönä olemme huolissamme siitä, miten kokonaisuus voi rakentua alusta alkaen oikeaan suuntaan, jos tiedot eivät kulje eri toimijoiden välillä. Uhkana on, ettei uudistuksen aitoon tavoitteeseen eli työllisyyden edistämiseen päästä, jos keskitytään hoitamaan vain työttömyyttä. Ensimmäisenä toimivuonna rakentuvat kriittiset toimintatavat, joihin yksityisten toimijoiden voi olla haastava päästä myöhemmin mukaan ja aito kumppanuus jää vain sananhelinäksi.