Välivaiheen EU-vaikuttamista vahvistettava

Europarlamenttivaalien lähestyessä Suomessa on syytä pohtia, miten pienen ja Euroopan metropoleista kaukana sijaitsevan maan erityispiirteet pystytään tuomaan esiin EU-päätöksenteossa. Tässä suunnitelmallinen yhteistyö niin maan sisällä kuin kansainvälisestikin nousee elintärkeään rooliin.

Moni tuntuu ajattelevan Suomen EU-vaikuttamisen ongelmien liittyvän liian heikkoon ennakkovaikuttamiseen. Suomen sanotaan olevan liian reaktiivinen, eli muut sanelevat agendan ja prioriteetit, joihin Suomi reagoi joko myöntymällä tai vastustamalla. Tämä on varmasti osin tottakin, mutta ei koko totuus.

Eurooppalaisessa päätöksenteossa lähdetään usein liikkeelle suurista tavoitteista, jotka ovat laajasti jaettuja ja hyväksyttyjä. Esimerkkinä vaikkapa tarve löytää ratkaisuja puolustukseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen, kilpailukyvyn palauttamiseen tai sisämarkkinoiden vahvistamiseen. Ylätason tavoitteisiin näiden kaikkien teemojen kriittisyydestä on helppo yhtyä myös suomalaisesta näkökulmasta.

Piru asuu tässäkin tapauksessa yksityiskohdissa. Kun ylätason prioriteetteja aletaan neuvotella käytännön toimenpiteiksi ja sääntelyksi, on syytä olla nykyistä valppaampana. Teknisten yksityiskohtien määrittämiseen liittyy runsaasti intohimoja, joita lobbaavat niin poliitikot, jäsenmaat, monikansalliset yhtiöt kuin kansalaisjärjestötkin. Osa pyrkii suojaamaan omaansa, toiset edistämään omia asemiaan tai bisnestään. Tällöin myös määrittyy se, muodostuuko tavoitteista ja säädöshankkeista Suomelle ja yrityksille mahdollisuus vai taakka.

Ennakkovaikuttamisen merkitys on tärkeää tiedostaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on myös kiinnittää huomiota niin sanottuun välivaiheen vaikuttamiseen. Kun yksityiskohtia määritetään, on oltava kirkkaana mielessä se, mitä itsellä on tarjottavana, mitä halutaan säilyttää ja missä taas on syytä ottaa mallia muualta tai antaa lisää vapautta markkinoille. Näin vältetään tilanteita, joissa vain reagoidaan muiden määrittämiin yksityiskohtaisiin vaatimuksiin ja niiden pohjalta rakennettuihin epätäydellisiin kompromisseihin.

Pienenä jäsenmaana Suomi ei ole EU-vaikuttamisessa niin yksin tavoitteidensa kanssa kuin monesti annetaan ymmärtää. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, joita EU-alueella on 24,3 miljoonaa (99,8 % kaikista yrityksistä), näkemykset vaikkapa kilpailukyvyn, elinvoiman rakentumisen ja resilienssin suhteen ovat hyvin yhteneväisiä pienen, harvaan asutun ja tiukkoja valtiontukisääntöjä puolustavan jäsenmaan kanssa.

Eurooppa on tulevina vuosina elintärkeiden päätösten edessä muun muassa kilpailukyvyn, puolustuksen ja ilmastoratkaisujen osalta. Näihin myös Suomen on syytä olla laajalla kotimaisella ja eurooppalaisella yhteistyöllä vahvasti vaikuttamassa.

Petri Salminen
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät ja SMEunited