YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Vieraskynä: Miksi yrittäjyyskasvatuksen tulisi näkyä myös kunnan strategiassa?
Kun puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta, on kyse enemmänkin yrittäjämäisistä valmiuksista, ei niinkään liiketoimintaosaamisesta. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan tärkeintä on, että lapsi tai nuori tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaa tarttua mahdollisuuksiin. Tämä vaikuttaa suuresti yksilön omaan elämään, mutta myös kuntaan. Mistä elinvoimainen kunta muodostuu? Voiko kunnalla olla pirskahtelevaa elinvoimaa, jos sen asukkailta puuttuu luovuus, tavoitteellisuus, sisukkuus, vastuunottaminen, rohkeus, kyky ymmärtää ja hallita riskejä, kyky tehdä päätöksiä tai kyky muuttaa omat ideat toiminnaksi? Vaikea kuvitella, että voisi.
Juhlapuheissa nuorten hyvinvointi ja yrittäjyyskasvatus tulee esille säännöllisesti. Pari vuotta sitten Tampereella vietettiin Yrittäjänpäivän päätapahtumaa, jossa yrittäjyyskasvatus oli pääteemana, ja yhdessä monen organisaation kesken todettiin, että kyseessä on tärkeä asia. Mutta miten jalkauttaa tämä hyvä tahto ja juhlinnan aihe arkiseksi ja jatkuvaksi, vaikuttavaksi työksi? Kunnilla on tärkeä rooli oman elinkeinonsa ja asukkaidensa hyvinvoinnin varmistajina. Kuntavaaleissa voimme vaikuttaa siihen, mihin kunta panostaa. Istuuko valtuustossa ihmisiä, jotka osaavat katsoa eteenpäin ja haluavat panostaa nuoriin sekä kunnan hyvinvointiin sitä kautta? Vai kiinnittyykö huomio toisenlaisiin asioihin, ja tulevaisuuteen katsominen jää tuleville sukupolville? Minkälaisessa kunnassa sinä haluat asua?
Yrittäjyyskasvatus on ollut opetussuunnitelmissa jo 90-luvulta lähtien, mutta yhä sitä toteutetaan kouluissa vähän ja vaihtelevasti. Lain mukaan kaikkien lasten ja nuorten pitäisi saada yrittäjyyskasvatusta kouluissa. Koulun arkeen kuitenkin mahtuu paljon muutakin tärkeää, ja opettajan työhön kohdistuu paljon vaatimuksia ja odotuksia. Kuinka arvottaa koulujen roolia ja vastuuta mediakasvatuksessa, kulttuurikasvatuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa? Ja kuka tekee nämä päätökset? Paras kokemus yrittäjyyskasvatuksen toteutumisesta ja sen hyödyntämisestä on niissä kunnissa ja maakunnissa, missä on tehty oma yrittäjyyskasvatuksen strategia. Yrittäjyyskasvatuksen strategiaa täytyy toki peilata kunnan muihin strategioihin, ja ottaa mielellään mukaan myös esim. kunnan elinkeinostrategiaan. Näin koko kunta toimii yhteen. Kaikki tahot tukevat toisiaan ja kunnassa kasvavaa nuorta.
Kuvittele kaksi eri kunnassa kasvanutta nuorta perustamassa yritystä: Ensimmäinen on saanut kokeilla yrittäjyyttä hyvin pehmeästi alakoulussa Pikkuyrittäjät-ohjelmassa ja myöhemmin vielä vähän vakavammin Vuosi yrittäjänä -kurssilla. Onpa hän saanut tekemällä oppia myös yhteiskunnasta sekä omista talousasioitaankin kouluaikana. Toinen on ehkä osallistunut jollekin yritysvierailulle, jos on käynyt niin hyvä onni, että oman luokan opettajalla on ollut halu, resurssit ja tarvittavat yhteydet vierailu toteuttaa. Kummalla on todennäköisesti paremmat lähtökohdat luoda uutta yritystoimintaa?
Psst. Lisätietoa strategiatyöstä ja yrittäjyyskasvatuksesta kunnissa saat esim. Nuori Yrittäjyys ry:stä tai YES ry:n kuntakäsikirjasta: www.yesverkosto.fi/materiaalit/kuntakäsikirja
Noora Bergroth
