Yel-muutokset ovat yrittäjälle parannuksia – iso uudistus vielä edessä

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämät muutokset yrittäjien eläkelakiin ovat kannatettavia.

Suomen Yrittäjien lausunnossaan esittämät huolet otettiin valiokunnassa tosissaan. Valiokunta nosti esityksen perusteluista itse pykälään, että työpanoksen arvon määrittäminen on kokonaisharkintaa, jossa tulee huomioida yrittäjän työtuntien ja alan palkkatason lisäksi myös esimerkiksi yritystoiminnan laajuus ja yrittäjän itsensä antamat tiedot.

Esitys on parantunut eduskuntakäsittelyssä yrittäjien kannalta, ja muutokset ovat Suomen Yrittäjien eduskunnalle antaman lausunnon mukaisia.

Jo hallituksen esityksessä tuotiin esille, että erityisesti aloittavan yrittäjän kohdalla yrittäjän oma näkemys työpanoksen arvosta tulee huomioida. Nyt valiokunta vielä täsmensi tätä entistä selkeämmäksi.

Uuden yrittäjän työpanoksen arvoa määritettäessä pitää huomioida, että yrittäjän alkutaipaleella ei välttämättä synny taloudellista tulosta ja maksukykyä, vaikka yrittäjä työskentelisi yrityksessään kokopäiväisesti, eduskunnan valiokunta korostaa.

Nykylain työtulosäännöksen tiukka soveltaminen eläkeyhtiöissä on johtanut siihen, että yritystoiminnan aloittamisen kynnys on kasvanut. Siksi Yrittäjät pitää tärkeänä, että muutokset saadaan voimaan.

Mediaanipalkka ei ole keskiössä

Suomen Yrittäjät esitti lausunnossaan valiokunnalle vakavan huolen, että hallituksen esittämä muotoilu saattaa johtaa yksisilmäiseen mediaanipalkan etsimiseen ja soveltamiseen, vaikkei tämä ole esityksen ja sen perusteluiden mukainen tarkoitus.

Valiokunta esittää selventäviä muutoksia, jotka korostavat kokonaisharkintaa ja mediaanipalkan roolia osana kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon myös kaikki saatavilla olevat tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta.

Näitä tietoja yrittäjä voi antaa luonnollisesti myös itse ja eläkeyhtiön on otettava ne huomioon YEL-työtulon asettamisessa. Lisäksi eläkeyhtiön on perusteltava päätöksensä, mikä parantaa yrittäjän oikeusturvaa.

Siirtymäajan pidentäminen kolmesta vuodesta kuuteen vuoteen ja maksiminoston rajaaminen 8000 eurosta 4000 euroon ja maksiminostorajan ulottaminen yhdestä kahteen lain voimaan tulon jälkeiseen työtulon tarkastukseen antavat yrittäjälle aiempaa enemmän aikaa sopeutua muutokseen ja toisaalta lisäävät varmasti luottamusta tulevaan. Sekin on tervetullut muutos.

Mikäli uudistusta ei saateta voimaan, ei työtulon nostamiselle ole rajoituksia. Kun eläkeyhtiöt ovat jo vuoden noudattaneet lain kirjainta aiempaa tarkemmin, tarkoittaisi tämä pahimmillaan YEL-työtulon ja -maksujen moninkertaistumista.

Iso YEL-uudistus tarpeen ensi kaudella

Vaikka yrittäjän eläkelakiin nyt ehdotettavat muutokset ovat varsin maltillisia, ne parantavat yrittäjien tilannetta nykysääntelyyn nähden. Yrittäjäjärjestö on esittänyt laajempaa YEL-järjestelmän kehittämistä ja toivonut, että seuraava hallitus tarttuisi rohkeasti ja avoimesti tähän yrittäjille aivan keskeisen lainsäädännön uudistamiseen. 

Yrittäjien tavoite saa nyt tukea eduskunnalta.

Valiokunta ehdottaa eduskunnan lausumaa siitä, että hallitus selvittää laajemmin yrittäjän eläkelain uudistamisen tarpeita. Eduskunnan näin linjatessa hallituksen on otettava tämä huomioon ja ryhdyttävä sen edellyttämiin toimiin. 

Tässä työssä myös meidän ehdotuksemme pakollisen vakuuttamisen alarajan nostamisesta ja yrittäjien vapauden lisäämisestä on syytä ottaa kunnollisen tarkastelun kohteeksi. Myös mahdollisuus rahastoinnin sisällyttämisestä YEL-järjestelmään tulee selvittää perusteellisesti.

Harri Hellstén, kirjoittaja on Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö