Yrittäjät arvostavat kuntien järjestämiä yrityspalveluita

Suomen Yrittäjät kysyy yrittäjien mielipiteitä oman kunnan yritysmyönteisyydestä ja elinkeinopolitiikasta joka toinen vuosi toteuttavalla Kuntabarometrilla. Kuntabarometrin vuoden 2024 tulokset julkaistiin 14. toukokuuta.

Ensimmäistä kertaa kuntien järjestämät yrityspalvelut koettiin parhaiten onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. On hienoa, että kunnat ovat selkeästi huomanneet yritysten ja samalla myös yrityspalveluiden merkityksen. Vuonna 2022 ja 2022 onnistuneimmaksi osa-alueeksi koettiin infrastruktuuri.

Kuntien rahoitusjärjestelmä tulee käymään läpi ison uudistuksen, ja vuodesta 2026 lähtien kuntien valtionosuuksien määrä kuntien rahoituksesta tulee laskemaan merkittäväksi. Tärkeimmäksi tulonlähteeksi nousee kaikilla kunnilla verotulot. Toki useilla kunnista tämä on tilanne jo nyt, mutta rahoitusjärjestelmän uudistus vähentää valtionosuuksien osuutta kaikilla kunnilla, ja sen painotus on jatkossa verotuloissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun valtionosuuksien painoarvo jatkossa pienenee, kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron merkitys kasvaa entisestään.

Mistä näitä verotuloja saadaan? Vastaus on yksinkertainen: yrityksistä.

Yritykset luovat työpaikkoja, jotka tuovat tuloveroja ja tuloverosta maksetaan kunnille osuus kunnallisverona. Lisäksi yritykset maksavat yhteisöveroa ja omistamistaan kiinteistöitä kiinteistöveroja. Elinkeinopolitiikan merkitys kasvaa ihan jokaisessa kunnassa.

On erinomaisen hieno asia tulevaisuuden kannalta, että kunnat ovat petranneet yrityspalveluiden järjestämisessä jo etupainotteisesti. Se luo hyvän pohjan elinkeinopolitiikalle ja mahdollistaa yritysten hyvät toimintaedellytykset kunnissa. Hyvät yrityspalvelut eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien kaavoituksen, erilaisten lupien sekä muiden palveluiden on oltava kunnossa. On myös muistettava, että yritys ei ole kasvoton organisaatio, vaan ihminen, joka tarvitsee perheineen kunnan tuottamia palveluita.

On yksi tärkeä asia, joka on näitäkin tärkeämpi. Se on kunnan maine.

Jos kunta on yritysten keskuudessa hankalan kunnan maineessa, sen on hankalampi saada elinvoimaa alueelleen. Keskeisessä asemassa ovat kunnan luottamushenkilöt, koska päätökset tehdään toimielimissä. Sen lisäksi jokainen kunnan työntekijä on kuntansa sanansaattaja, kuntajohtajasta puhumattakaan. Näissä onkin tekemistä, sillä elinkeinopolitiikan asema kunnassa ja päätöksenteon yrityslähtöisyys kuntabarometrissa hännänhuippuina, vain hankinnat oli vähemmän onnistunut osa-alue.

Tanja Matikainen
Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö