Yrittäjyys keskiöön hyvinvointialueella – myös viranhaltijoiden valinnoissa

Hyvinvointialueiden tulevaisuus on kiinni kestävän talouden pohjasta, tehokkaasta hallinnosta ja ennen kaikkea ihmislähtöisistä palveluista. Kokonaisuus on mahdoton saavuttaa ilman yrittäjyyden tunnustamista alueellisen kehityksen ja palvelutuotannon kulmakivenä. Yrittäjät tarjoavat paitsi ratkaisuja julkisen sektorin palvelutarpeisiin, myös verotuloja, työpaikkoja ja innovaatioita, jotka pitävät hyvinvointialueet elinvoimaisina. Elinvoimalupausta ei hyvinvointialueelta heru ja sen vastaisuudelle en ole kuullut yhtään järkevää perustelua. Tehtävien lakisääteisyys ei ole elinvoiman tavoittelun este.

Olen monessa yhteydessä puhunut sekä kirjoittanut siitä, että aluevaalit ovat yrittäjille mahdollisuus nostaa esille heidän näkökulmastaan keskeisiä teemoja. Näitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus, hankintaprosessien sujuvuus, yksityisten toimijoiden tasavertainen kohtelu ja palveluiden monituottajamallin edistäminen. Tulevissa vaaleissa on aivan keskeistä kiinnittää huomiota siitä, miten yrittäjyys saadaan paremmin osaksi hyvinvointialueiden strategista suunnittelua ja johtamista.

Mutta tämä ei yksin riitä. Yrittäjäpäättäjien ja yrittäjyyttä ymmärtävien päättäjien lisäksi on tärkeää, että myös hyvinvointialueiden viranhaltijoilla on ymmärrystä yrittäjyydestä ja sen merkityksestä osana alueellista ekosysteemiä. Yrittäjyys ei ole pelkkää bisnestä, vaan se on asennetta, innovaatioiden hakemista ja kykyä tunnistaa mahdollisuuksia lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Satakunnan Yrittäjissä on suuri määrä sote-alan yrittäjiä ja heidän kanssaan toimiessani olen saanut todeta, että heille elinkeinon lisäksi tärkeää on palvelujen kohteena olevien ihmisten paras hoiva. Olen saanut kuulla monet surut ja itkut myös siitä, miten yrittäjät surevat työntekijöidensä kohtaloa, kun he joutuvat irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijöitään tilanteessa, jossa hyvinvointialue vaalii omaa kalliimpaa tuotantoaan sen sijaan, että tekisi veronmaksajien varoilla järkeviä ratkaisuja.

Kun äänestäjät valitsevat päättäjiä, on syytä kiinnittää huomiota päättäjien kykyyn tukea elinvoimaa. Kun Satakunnan hyvinvointialue valitsee tulevaa johtajaa tai mahdollisesti johtajia, on varmistettava, että heillä on kokemusta ja ymmärrystä myös yksityisen sektorin toimintatavoista ja yrittäjyyden luonteesta. En halua väheksyä julkisen hallinnon osaamista – pikemminkin korostan sitä, että johtoon tarvitaan monipuolista osaamista, joka mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin tehokkaan yhteistyön ja aitojen säästöjen luomisen.

Yrittäjät ovat ottaneet keskeisen ja merkittävän roolin yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja Suomen hallitus on jo osaltaan kuunnellut yrittäjiä niiltä osin, kuin katastrofaalisen taloudellisen tilanteen keskellä on ylipäätään mahdollista. Yritysmaailmassa tätä voisi kuvata yritykseksi konkurssikypsän yrityksen tervehdyttämiseen ilman rahoitusta. Aluevaalien kautta tämä keskustelu on saatava siirtymään vielä konkreettisemmalle tasolle: vaatimaan yrittäjyyden ja kolmannen sektorin huomioimista kaikessa hyvinvointialueen toiminnassa. Tämä ulottuu aina poliittisista linjauksista viranhaltijoiden rekrytointeihin. Ja viranhaltijoiden rekrytointien ei tule tällaisessa tilanteessa olla poliittisia. Rekrytointi-ilmoituksessa voisi olla perinteisten julkisen hallinnon, sote-alan tuntemuksen ym. lisäksi vaatimus liiketaloudellisten asioiden kokonaisvaltaisesta tuntemisesta.

Hyvin johdetut ja yrittäjyyden mahdollisuuksia ymmärtävät alueet ovat avain kilpailukykyiseen ja kestävään tulevaisuuteen. Vielä kerran yrittäjät, tarvitsemme teitä myös tässä, emme pelkästään tämän rahoittamisessa.