Yrittäjyys on avain kansainvälisten opiskelijoiden pitovoimaan Suomessa

Vuonna 2016 käyttöönotetut korkeakoulujen lukukausimaksut eivät ole merkittävästi vähentäneet kiinnostusta ja tyytyväisyyttä Suomea kohtaan opiskelumaana, ilmenee Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkimuksesta (1/2025). Kotimaamme korkeakoulujen kansainvälinen markkinointi on selvästi tuottanut hedelmää, mutta pitovoima sakkaa.

Kuitenkin on tärkeää tarkastella, millä keinoin voimme ylläpitää Suomen houkuttelevuutta koko opiskelu- ja työelämän kaaren ajan. Pakollisten harjoittelujaksojen luominen ei automaattisesti synnytä harjoittelupaikkoja, mutta oppisopimusmallista voimme löytää ratkaisuja. Myös harjoitteluseteli voisi houkutella pk-yrityksiä tarjoamaan työkokemusta kansainvälisille opiskelijoille.

Erityinen potentiaali piilee yrittäjyydessä. Pellervo Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset yrittäjät luovat enemmän uusia työpaikkoja verrattuna muiden vastaavankokoisten yrittäjien yrityksiin. Tämä on talouskasvulle ja työllistämiselle tärkeä kehityskohde, jota voimme tukea yrittäjyyskasvatusta lisäämällä korkeakouluihin etenkin kansainvälisille opiskelijoille.

Suomen Yrittäjien gallupin mukaan vain 17 % pk-yrityksistä on palkannut maahanmuuttajia, vaikka 21 % yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen estävän kasvua. Näistä maahanmuuttajia palkanneista yrityksistä 62 % kertoo, ettei palkkaamisessa ole ollut ongelmia, mikä viittaa siihen, että esteet eivät ole välttämättä yrityksille ylitsepääsemättömiä. Kielikysymys on tietenkin merkittävä haaste, mutta se voi samalla toimia pontimena yrityksille kehittää uusia käytäntöjä ja strategioita yritykseen, esimerkiksi tekoälyn avulla.

Suomi voi vahvistaa asemaansa opiskelumaana ja työelämän innovaatioympäristönä panostamalla jatkossakin koulutusvientiin ja monimuotoisuuden tukemiseen. Näin voimme varmistaa, että kansainväliset opiskelijat kokevat Suomen houkuttelevana paikkana opiskella, työskennellä ja rakentaa tulevaisuuttaan.