Yrittäjyyskasvatus – tie tulevaisuuden yrittäjien ja talouden menestykseen

Suomessa on vuosikymmeniä panostettu yrittäjyyskasvatukseen, mutta onko se riittävää? Yrittäjyyskasvatus on ollut osa perusopetuksen opetussuunnitelmia jo 1990-luvulta lähtien, ja tavoitteena on lisätä oppilaiden yrittäjämäisiä valmiuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meillä olisi systemaattinen ja kaikille yhdenvertainen malli, joka varmistaa, että tulevat yrittäjät olisivat valmiita kohtaamaan nykyisen liiketoimintaympäristön monimutkaiset vaatimukset¹.

Yrittäjyyskasvatuksessa on nykyisin laajasti esillä asenteellinen puoli: oppilaita kannustetaan tunnistamaan mahdollisuuksia, ottamaan vastuuta ja toimimaan aloitteellisesti. Näitä taitoja tarvitaan epäilemättä elämässä, mutta yrittäjyys itsessään on paljon muutakin kuin asennetta. Se vaatii vankkaa ymmärrystä yritystoiminnan taloudellisista ja hallinnollisista rakenteista – asioita, jotka usein jäävät vähäiselle huomiolle nykyisessä yrittäjyyskasvatuksessa².

Yrittäjyyskasvatus kouluissa – nykypäivän tilanne

Yrittäjyyskasvatus on integroitu peruskoulun opetussuunnitelmiin siten, että se kulkee läpileikkaavana teemana eri aineiden läpi. Tarkoituksena on, että oppilaat oppivat työelämässä tarvittavia taitoja, kuten ryhmätyöskentelyä, projektinhallintaa ja ongelmanratkaisua. Lisäksi kouluissa järjestetään esimerkiksi yrittäjyyssimulaatioita, joissa nuoret pääsevät kokeilemaan yrityksen pyörittämistä käytännössä³.

Tämä on erinomaista, ja on ilo nähdä, että nuorempi sukupolvi saa entistä parempaa ja monipuolisempaa koulutusta yrittäjyyteen liittyvissä taidoissa. Esimerkiksi Yrityskylä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yrittäjyyskasvatusta on kehitetty monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi. Tällaisia projekteja tarvitaan lisää, ja on selvää, että asenteen lisäksi nuoret saavat jo parempia valmiuksia kuin aikaisemmin.

Vaikka kehitys on ollut hyvää, yrittäjyyskasvatuksen painopiste on edelleen paljon asenteellisessa kasvussa, eikä niinkään konkreettisissa taidoissa, kuten talouden, verotuksen ja byrokratian hallinnassa. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun nykyiset yrittäjät kohtaavat monimutkaisen lainsäädännön ja verotuksen ongelmat. Usein yrittäjillä on haasteita, kun omat digitaaliset taidot eivät ole ajan tasalla, ja tällöin on helppo syyttää järjestelmää. Todellisuudessa esimerkiksi OmaVero on kehittynyt merkittävästi viime vuosina ja tarjoaa nykyään selkeän näkymän yrityksen verotilanteeseen. OmaVero tarjoaa niin helposti ymmärrettävää tietoa, jota voi hyödyntää osana talousseurantaa, että näin intuitiivisia järjestelmiä ei missään nimessä kannata jättää pelkästään kirjanpitäjän kontolle. Yrittäjän tulisi aktiivisesti hakea tietoa näistä järjestelmistä päätöksenteon ja liiketoiminnan suunnittelun tueksi⁴.

Mitä yrittäjyyskasvatuksen tulisi olla?

Tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatuksen tulisi painottua enemmän konkreettisiin taitoihin, jotka valmentavat nuoria yrittäjiä vastaamaan yritystoiminnan vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa syvempää paneutumista esimerkiksi verotuksen, kirjanpidon ja hallinnollisten järjestelmien, kuten OmaVeron, hallintaan. Digitaaliset työkalut ovat kehittyneet merkittävästi ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen vaatii taitoa ja tietoa, joita ei nykyisessä yrittäjyyskasvatuksessa tarpeeksi korosteta.

Ehdotus Turulle – pilotti pragmaattisemmasta yrittäjyyskasvatuksesta

Turussa voitaisiin harkita edistyneen yrittäjyyskoulutuksen pilotin käynnistämistä, jossa nykyisten ohjelmien rinnalle tuotaisiin käytännönläheisiä kursseja. Näissä opetettaisiin konkreettisia taitoja, kuten veroilmoitusten täyttämistä, rahoituksen hakemista ja byrokratian hallintaa. Lisäksi nykyiset yrittäjät voitaisiin osallistaa koulutukseen, jakamaan omia kokemuksiaan ja oppimaansa suoraan oppilaille. Tämä olisi loistava tilaisuus rakentaa siltaa sukupolvien välille ja antaa nuorille valmiuksia kohdata tulevaisuuden liiketoimintaympäristö.

Teknologia ja tekoäly apuna yrittäjyyden kehittämisessä

Yrittäjyys ei voi enää olla erillään teknologiasta ja digitalisaatiosta. Tekoäly on jo nyt merkittävä osa yritysten toimintaa, ja sen rooli tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Tämän vuoksi myös yrittäjyyskasvatuksen tulee sisällyttää teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan hallinnassa ja kehittämisessä. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa automatisoimaan kirjanpitoa, seuraamaan yrityksen taloutta ja optimoimaan prosesseja, jolloin yrittäjälle jää enemmän aikaa keskittyä yrityksen strategisiin tavoitteisiin.

Yrittäjien vastuu kehittymisestä

Nykyisessä Suomen taloustilanteessa on entistä tärkeämpää, että emme odota vain tulevien sukupolvien olevan parempia yrittäjiä, vaan jokaisen nykyisen yrittäjän on tärkeää ottaa aktiivinen rooli oman osaamisensa kehittämisessä. Sen sijaan, että odottaisimme järjestelmien, kuten verotuksen tai yritystoiminnan sääntelyn, yksinkertaistuvan itsestään, meidän tulisi aktiivisesti osallistua niiden kehittämiseen. Tämä vaatii jatkuvaa oppimista ja omien taitojen kehittämistä.

Meidän tehtävämme on varmistaa, että tulevilla yrittäjillä on paremmat valmiudet navigoida liiketoimintaympäristössä kuin mitä meillä itsellämme oli. Samalla meidän on kuitenkin pidettävä huolta omasta kehityksestämme. Yrittäjyys on jatkuvaa oppimista, ja sen sijaan että keskitymme valittamiseen, meidän on otettava vastuu omasta menestyksestämme ja osallistuttava aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen.

Janne Uoti, Turun Yrittäjät Ry vpj