Yritysten kanssa parempi sote

Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet palveluiden saatavuuden parantamisesta ja arvioidun kustannuskasvun taittamisesta voidaan saavuttaa vain parantamalla koko palvelujärjestelmän tuottavuutta merkittävästi. Käytettävissä olevilla resursseilla on yksinkertaisesti saatava enemmän vaikuttavuutta.

Uudistuksen myötä vastuu lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tämä ei tarkoita sitä, että hyvinvointialueiden täytyisi itse myös tuottaa kaikki kyseiset palvelut.

Hyvinvointialueille on pystytty kokoamaan erityisosaamista sekä palveluiden järjestämiseen että tuottamiseen. Niillä on siten peruskuntia paremmat edellytykset turvata sote-palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus. Tämä luo edellytykset myös tuottavuuden parantamiseen.

Hyvinvointialueet eivät onnistu lakisääteisten tehtäviensä toteuttamisessa, elleivät ne hyödynnä tehokkaasti yksityisen sektorin toimijoita palveluiden tuottamisessa. Palveluntuottajien välinen kilpailu kirittää niitä entistä parempiin suorituksiin niin saatavuudessa, laadussa kuin kustannusvaikuttavuudessa.

On ymmärrettävää, että hyvinvointialueet ovat alkuvaiheessa joutuneet keskittymään oman toimintansa järjestykseen laittamiseen ja vakiinnuttamiseen – niin sanotun turvallisen siirtymän varmistamiseen.

Tähän asti hyvinvointialueiden toiminta on yksityisen sektorin toimijoille näyttäytynyt sisäänpäin käpertymisenä. Olisiko hyvinvointialueiden jo aika ryhtyä avoimeen yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa?

Jokaisen hyvinvointialueen kannattaisi järjestää säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, sidosryhmätilaisuus alueensa yksityisen sektorin toimijoille, järjestöille ja yrityksille. Tilaisuuksissa etsittäisiin yhdessä ratkaisuja soten ja pelastustoimen haasteisiin. Hankintapolitiikka ja sen toteuttaminen voisivat olla tapaamisten vakioaiheita.

Kirjoittaja on Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja