Arvonlisäverolain muutos ns. laskutusdirektiivin toimeenpanemiseksi

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriössä on valmistunut luonnos arvonlisäverolain muuttamiseksi EU:n antaman ns. laskutusdirektiivin vaatimusten täytäntöön panemiseksi. Lausuntopyynnössä pyydetään ottamaan kantaa myös siihen, tulisiko lainsäädäntöön sisällyttää muitakin kuin luonnoksessa olevia säännöksiä kuten laskun antamisaikaan koskevia vaatimuksia.

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Muutoksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa jäsenmaiden arvonlisäverotuksessa noudattamat laskumerkinnät. Suomen Yrittäjät katsoo, että arvonlisäverolakiin ei ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista tehdä muita muutoksia, jotka laajentaisivat velvoitteita yli sen mitä direktiivissä vaaditaan. Laskutusdirektiivin tarkoitus huomioonottaen emme näin ollen esitä muita kuin direktiivin edellyttämiä muutoksia. Sen sijaan haluamme kiinnittää huomiota eräisiin yksityiskohtiin, joita koskevia ehdotuksia tulisi joko korjata tai poistaa kokonaan.

Suomen osalta on noussut tärkeäksi kysymykseksi oikeus jatkaa laskujen toimittamista nykyiseen tapaan myös sähköisessä muodossa. Ehdotuksen mukaan lasku voitaisiin toimittaa vastaanottajan suostumuksin sähköisesti. Koska Suomi käyttäisi hyväkseen myös jäsenvaltioille annetun mahdollisuuden hyväksyä muillakin kuin direktiivissä määritellyillä tavoin toimitetut sähköiset laskut, sähköisten laskutusmenettelyiden jatkuminen olisi Suomessa mahdollista. Koska menettely jää kuitenkin tältä osin epätarkaksi eikä poikkeuskaan koskisi esim. ulkomaankauppaa, jota varten ilmeisesti jouduttaisiin jatkossakin turvautumaan myös kirjallisten laskukopioiden lähettämiseen, esitämme asian täsmentämistä käytännön läheisemmin vielä perusteluissa.

Arvonlisäverolain 1 § 1 momenttiin lisättäisiin myös 5-kohta, jonka mukaan arvonlisäveroa on suoritettava laskulle virheellisesti merkitystä verosta. Lisäksi 2 c §:ssä säädettäisiin, että laskulle virheellisesti merkitystä verosta aiheutuu velvollisuus suorittaa merkitty vero. Perusteluissa todetaan, että ehdotus pyrkisi estämään veromenetykset mm. kuittikaupan yhteydessä.

Pidämme ao. säännöksiä rangaistusluonteisina ja luonteeltaan huonosti soveltuvina lain soveltamisalaa koskeviin säännöksiin. Mm. kuittikauppaan liittyvät ongelmat eivät ratkea tämänkaltaisilla muutoksilla, sen sijaan virheitä syntyy käytännössä varsin monista syistä. Esitämme, että ao. säännösesitykset poistetaan kokonaan. Vaikka myös oikeus virheen korjaamiseen todettaisiin 2 c §:ssä, säännöksen sanamuoto jättäisi varsin avoimeksi mm. sen, milloin virhe on korjattu siten, että vaara verotulon menetyksistä on poistettu.

Lain 102 §:ää esitetään myös muutettavaksi siten, että vähennysoikeuden edellytykseksi asetettaisiin myyjän antama 209 b §:n mukainen lasku. Perusteluista saa käsityksen, jonka mukaan ostajalla ei olisi vähennysoikeutta, jos myyjä on merkinnyt esim. Y-tunnuksen tai veron laskulle, vaikka ei olisi verovelvollisten rekisterissä. Huomautamme, että ostajan vipitöntä mieltä on suojattu nykyisin oikeuskäytännössä ja vähennysoikeus on käytännössä evätty lähinnä silloin, jos verovelvollinen on tiennyt myyjän vilpillisestä menettelystä (KHO 1999/4352). Ehdotetussa muodossaan esitys asettaisi ostajalle useissa tapauksissa mm. ostojen runsaasta lukumäärästä johtuen kohtuuttoman selonottovelvollisuuden.

Katsomme, että ostajan tulee jatkossakin saada vilpittömän mielen suojaa ja vähennysoikeus on perusteltua evätä vain, jos ostaja on tiennyt myyjän vilpillisestä menettelystä. Esitämme, että tämä nykyisin vallitseva periaate ilmaistaan voimakkaammin pääperiaatteksi myös esityksen perusteluissa. Vaikka perusteluissa sinänsä todetaan, että verovirasto voisi hyväksyä vähennyksen, vaikka ostajalla ei olisi lain vaatimukset täyttävää laskua, menettely jää tältä osin muutoin tarpeettoman epäselväksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anna Lundén
lainopillinen asiamies