Eräiden verolakien muuttaminen

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Valtiovarainministeriössä on valmistunut luonnos eräiden verolakien muuttamiseksi. Haluamme esittää huomautuksemme siltä osin kuin asia koskee veronpalautuksille maksettavaa korkoa sekä laiminlyöntimaksua silloin, kun sivullinen laiminlyö yleisen tai erityisen tiedonantovelvollisuuden.

Veronkantoasetuksen 11 §:n mukaan veronpalautukselle maksettava kiinteä 9 %:n vuotuinen korko sidottaisiin markkinakorkoon vastaavalla tavoin kuin verotusmenettelylain 77 %:n mukainen ennakonpalautusten korko nykyisin. Koron suuruus olisi jatkossa korkolain 12 §:n viitekorko vähennettynä 2 %-yksiköllä. Palautuskorko laskisi muutoksen seurauksena jo vuonna 2004 9 %:sta 0,5 %:iin. Samoin ehdotetaan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä uutta maksua, joka vastaisi rakenteeltaan verotusmenettelylain 32 §:n veronkorotusta. Laiminlyöntimaksu voisi kuitenkin olla vähäisistäkin puutteista enintään 2000 euroa, kun vastaava VML 32.1 §:n mukainen veronkorotuksen enimmäismäärä on 150 euroa.

Yleistä

Verotuksen korkojärjestelmä on nykyisin epätarkoituksenmukainen, sillä eri verolajeja kohdellaan eri tavoin. Jäännösveroille, veronpalautuksille ja yhteisökoroille maksetaan korkoa, jonka suuruus on viitekorko +/- 2 %. Viivästyksestä maksetaan viivekorkoa tai oma-aloitteisen veron veronlisäystä, jonka määrä on viitekor-ko + 7 %. Veronkantoasetuksen 11 §:n kiinteää 9 %:n korkoa maksetaan puolestaan palautuksille, joille on säädetty maksettavaksi ao. korkoa asianomaisessa verolaissa. Veronkantoasetukseen viitataan mm. ennakkoperintälaissa, arvonlisäverolaissa ja autoverolaissa. Samoin valmisteverotus- ja tullilaissa on omat 9 %:n korkoon perustuvat säännöksensä. Palautuskorko 9 % on veronalainen, VML 77 §:n mukainen palautuskorko sen sijaan verovapaa. Viivästyksille maksettavat korot ovat puolestaan vähennyskelvottomia, mikä lisää niiden efektiivistä vaikutusta.

Korkojen ohella velvoitteiden laiminlyönnistä voidaan määrätä veronkorotus, joka on laiminlyönnin asteesta riippuen 10-30 %. Tämä voidaan määrätä törkeän laiminlyönnin yhteydessä esim. ennakkoperinnässä kaksinkertaisena ja arvonlisäverotuksessa jopa kolminkertaisena. Korkojen, veronkorotusten sekä muiden mahdollisten ulosotto- tai rikosoikeudellisten seuraamusten yhteisvaikutus voi käytännössä johtaa sanktioiden kumuloitumiseen, joiden seuraamukset voivat olla verovelvollisen olosuhteisiin tai jälkiverotettaviin määriin nähden kohtuuttomat.

Valtiovarainministeriön asettama verotuksen oikeusturvatyöryhmä ehdotti vuonna 1997 korkojärjestelmän kehittämistä ja veronkorotuksiin liittyvien oikeudenmukaisuusnäkökohtien ratkaisemista erillisessä tätä tehtävää varten asetettavassa työryhmässä. Oikeusturvatyöryhmä painotti erityisesti, että työryhmässä tulisi olla veronmaksajatahojen edustus (VM 36/1997). Ylijohtaja Mirjami Laitisen verotiliä ja pientyönantajien maksujärjestelmää koskeva selvitys (STM 2001:19) sisältää myös tavoitteen korkojärjestelmän yhdenmukaistamisesta, mikä on verotilin käyttöönoton edellytys.

Suomen Yrittäjät esittääkin verotuksen viiveseuraamusjärjestelmän yhdenmukaistamista mm. seuraavien periaatteiden mukaisesti

– Korkouudistuksen valmistelu käynnistetään oikeusturvatyöryhmän esittämällä tavoin erillisessä tätä tehtävää varten asetettavassa työryhmässä, jossa on verovelvollistahon edustus.

– Lähtökohta tulisi olla, että aiheettomasti maksuunpannulle verolle maksettava korko on suurempi kuin vain liian korkeana toimitetuille ennakonpidätyksille maksettava korko, koska tällä kompensoidaan menetystä, joka verovelvolliselle aiheutuu perusteettomasti maksetusta verosta ja siitä, että varat ovat olleet pois hänen taloudestaan. Jos kuitenkin haetaan jatkossa vain yhtä palautuskorkotasoa, tämä tulisi etsiä nykyisten palautuskorkojen väliltä.

– Korkojen verollisuuden / verottomuuden sekä viivästysseuraamusten vähennyskelpoisuuden / -kelvottomuuden välillä tulee vallita nykyistä selvempi symmetria.

– Uudistukseen tulee sisällyttää myös kokonaisseuraamusten kohtuullistamiseen liittyvät oikeudenmukaisuusnäkökohdat.

Palautuskorko ja laiminlyöntimaksu

Nyt esitettypalautuskoron uudistus kohdistuisi oma-aloitteisen maksuunpanon yhteydessä tapahtuneisiin virheisiin, ei siis esim. muutosverotuksen yhteydessä perittäviin korkoihin. Koska oma-aloitteisessa verossa verovelvollinen vaikuttaa itse maksettuun määrään, kiinteää 9 %:n palautuskorkoa liikaa maksetulle määrälle voidaan pitää nykykorkotasoon nähden korkeana. Soveltuvampi korkotaso olisi kuitenkin tällaisissakin tapauksissa nykyisen yhteisökoron taso, joka on viitekorko + 2 %-yksikköä eli tällä hetkellä 4,5 %. Jos nyt ehdotettu uudistus toteutetaan, esitämme tätä nykyisen veronkantoasetuksen 11 §:n mukaisen koron tilalle.

Myös ehdotetun uuden laiminlyöntimaksun taso on nähdäksemme liian korkea. Maksun asettamista koskevat säännökset ovat lisäksi varsin ehdottomia. Vaikka yleisen tiedonantovelvollisuuden virheet tai laiminlyönnit vaikeuttavat verohallinnon työtä, niiden taustalla on yleisimmin osaamattomuus kuin tahallisuus. Uusi laiminlyöntimaksu olisi myös merkittävästi ankarampi kuin nykyinen VML 32 §:n veronkorotus, vaikka sillä sanktioidaan selvästi lievempää rikkomusta kuin veronkorotuksella. Maksun vähennyskelvottomuus verotuksessa ei nähdäksemme myöskään ole selvä seuraus nykyisäännöksistä. Esitämme siksi, että jos uusi laiminlyöntimaksu säädetään, se voidaan määrätä enintään samansuuruisena kuin nykyinen VML 32 §:n veronkorotus.

Toteamme lopuksi, että Suomen Yrittäjät osallistuu mielellään yhteistyössä verohallinnon kanssa verotuksen seuraamusjärjestelmän kehittämistä koskevan uudistuksen valmistelutyöhön.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY.

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anna Lundén
päälakimies