13.1.2005 klo 10:34
Lausunto

Esitykset Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan uudistamiseen liittyvistä säädöksistä

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan Suomen kannoista otsikkoasioissa seuraavan:

Suomen kantojen perusteet on esitetty Eduskunnalle toimitetuissa kirjelmissä varsin realistisesti. Kuten kirjelmistä ilmenee, tulevan rakennerahastokauden kohdalla on kuitenkin ratkaistava merkittäviä kysymyksiä, ennen kuin on selvillä, minkälaisilla keinoilla alue- ja rakennepolitiikkaa harjoitetaan. Niin kauan kuin toimintaan osoitettavien varojen määrä on epäselvä, ei myöskään ole mahdollista tarkemmin määrittää käytettävien instrumenttien sisältöä ja keskinäistä suhdetta. Selvää kuitenkin on, että kansallinen valmistautuminen on tarpeen suorittaa huolellisesti eri vaihtoehtojen pohjalta, jotta käytännön muutokset voidaan toteuttaa ripeästi heti, kun se on mahdollista.

Yleisesti ottaen kaikista kirjelmistä voidaan todeta, että EU:ssa vireillä olevat muutokset pyrkivät vastaamaan niihin haasteisiin, joita kansainvälinen kehitys ja EU:n laajeneminen edellyttävät. Sellaisena muutokset tukevat Suomen talouspoliittista linjaa ja luovat edellytyksiä EU-alueen kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Yksi keskeinen kysymys niin EU-ohjelmien ja hankerahoituksen järjestämisen kuin kansallisenkin aluekehitystoiminnan näkökulmasta on järjestelmien vaikuttavuuden arviointi ja tehokkuuden maksimointi. EU-hankerahoituksessa ja kansallisessa yritysten kehittämistoiminnassa on pk-yritysten piirissä koettu runsaasti ongelmia.

Ongelmien ydin on järjestelmän puutteellisessa yrityslähtöisyydessä. Käytössä olevat tuki- ja kehittämisjärjestelmät eivät kohtaa pk-yritysten käytännön tarpeita riittävän tehokkaasti. Tarkasteltaessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamista voidaan todeta, että pk-yritysten toimintaedellytyksiin kiinnitetään ainakin yleisellä tasolla riittävästi huomiota. Eri asia kuitenkin on, kuinka tehokkaita kehittämisvälineet pk-yritysten näkökulmasta ovat. Jotta järjestelmää voidaan kehittää suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti, tulee taustalla olla riittävästi tietoa nykyisten mekanismien vaikuttavuudesta. Tässä kohtaa valtioneuvoston kirjelmät ovat varsin yleispiirteisiä ja arvioinnin näkökulma on enemmän hallinnon kuin sen yrityskentän, jossa toimenpiteitä käytännössä suoritetaan ja joka ratkaisee, kuinka tehokkaasti esimerkiksi työllisyystavoitteet voidaan saavuttaa.

ESR-asetusehdotus

Valtioneuvoston kirjeessä todetaan se jo edellä mainittu seikka, että komission asetusehdotuksessa korostetaan pk-yritysten kehittämistoimenpiteiden tärkeyttä. Suomen Yrittäjät katsoo, että pk-sektorin asema on keskeinen ESR:n tavoitteita toteutettaessa.

On syytä tuoda painokkaasti esiin se seikka, että yksityisen sektorin työvoimasta yhä suurempi osa työllistyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tämä trendi on vahvistumassa, ja yhteiskunnan tulee tukea pk-yritysten työllistämiskykyä ja –halua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Viimeisimmässä Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n pk-yritysbarometrissa ennakoitiin, että pk-yritykset lisäävät edelleenkin työvoimaansa, mikä merkitsee noin 10.000 – 20.000 uutta työpaikkaa vuoden aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yrityksiin on syntynyt liki 200.000 uutta työpaikkaa.

Tilastotiedot osoittavat siis, kuinka keskeinen on pk-sektorin merkitys työllisyyden kannalta, puhuttiinpa Euroopan työllisyysstrategiasta tai Suomen hallituksen työllisyystavoitteista. Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan aivan oikein, että yrittäjyyttä edistävien toimien merkitys on Suomelle tärkeää. Olennaisinta on, edistääkö ESR ja sen kansallinen toteuttaminen yrittäjyyttä käytännössä niin tehokkaasti kuin on mahdollista. Jälleen voidaan sanoa, että asetusluonnoksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, eivätkä ehdotetut muutokset ole ainakaan haitallisia pk-yritysten ja yrittäjyyden toimintaympäristön kehittämisessä.

Edellä kuvattua taustaa vastaan ehdotuksessa valtioneuvoston kannaksi kiinnittää huomiota se, että yrittäjyyden merkitystä ei siinä korosteta. Yrittäjyyden toimintaympäristön vahvistaminen sisältyy luonnollisesti valtioneuvoston kannan perusteluihin, mutta asia olisi syytä tuoda nimenomaisesti ilmi kirjelmän kannanottojaksossa. Näin on tehty myös EAKR-asiassa.

EAKR-asetusehdotus

EAKR-ehdotuksessa korostetaan alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen osana tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämistä ja yrittäjyyttä. Teeman yhtenä elementtinä on pk-yritysten liiketoiminnan tukeminen.

Suomen kannalta suurimmat kysymykset EAKR:n tulevaisuuden suhteen ovat kysymys suorien investointitukien ja alueellisen valtion tuen sääntelystä sekä eri alueiden tukitasoista. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että suomalaisten yritysten kannalta nykyinen investointi- ja valtiontukijärjestelmä on toiminut suhteellisen hyvin, eikä ole ongelmatonta, jos suorien tukien käyttömahdollisuudet vähenevät olennaisesti. Toisaalta taas on otettava huomioon, että suorilla tuilla on muita rahoitusvälineitä selvempiä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun, eikä tukien tehokkuuskaan aina ole itsestään selvä.

Edellä mainituilla perusteilla katsomme, että valtioneuvoston kanta on perusteltu. Kuten muiltakin osin, myös EAKR:n kohdalla on tärkeä huolehtia siitä, että rahaston kansallinen hallinto ja toteutus organisoidaan tehokkaasti yrityslähtöisiä hankkeita synnyttäväksi. Julkisten hankeorganisaatioiden tarve on ilmeinen, mutta vielä suurempi on tarve saada liikkeelle pk-yritysten toimintaedellytyksiä aidosti vahvistavia hankkeita.

Yleisasetusehdotus

Yleisasetuksen uudistaminen tuo useita nykyisestä poikkeavia sisältöjä eurooppalaiseen aluekehitystyöhön.

Valtioneuvoston kirjelmässä hallinnollisten vaikutusten jaksossa mainitaan strategian laatimisvelvoite ja siihen liittyvä raportointi. Myös Suomen olisi laadittava vuosittainen raportti kaikista EU-osarahoitteisista rakennerahasto-ohjelmista. Kirjelmässä arvioidaan, että raportointi voisi parantaa ohjelmien vaikuttavuuden seurantaa. Toteamme, että juuri vaikuttavuuden seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat erittäin keskeisiä kysymyksiä alue- ja rakennepolitiikan uudistamisessa.

Aluepoliittisia vaikutuksia analysoitaessa kiinnitetään huomiota Suomen arvioitavissa oleviin tukialueisiin ja –määriin. Itä- ja Pohjois-Suomen erityiskohtelu on perustellusti ollut Suomelle kynnyskysymys, mikä tuodaan selkeästi esiin myös valtioneuvoston kannassa. Kirjelmässä osoitetaan tämän lisäksi monia seikkoja, joihin tarvitaan komissiolta täsmennyksiä, ennen kuin kannan muodostaminen on mahdollista. Yksi tärkeimmistä tällaisista asiaryhmistä liittyy edellä käsiteltyihin suorien investointitukien käyttömahdollisuuksiin, joka on nykyisten ohjelmien keskeisimpiä keinoja yritystoiminnan edistämiseksi.

Taloudellisten vaikutusten arviointijakson olennaisin sisältö on, että jos tavoitteet ja arviot kokonaisrahoituksesta eivät toteudu Suomen edellyttämällä tavalla, joudutaan arvioimaan uudelleen koko alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite.

Valtioneuvoston kanta on edellä mainituilla perusteilla yleisesti ottaen kannatettava. Kohdassa 8 esitetään perusteltuja vaatimuksia rahoituksen vaikuttavuuden selkeämmäksi seuraamiseksi sekä unionin tasolla että jäsenmaissa. Yhdymme tähän arvioon ja katsomme, että Suomen tulee olla aktiivinen vaikuttavuuden arvioimista koskevissa kysymyksissä. Unionin tasolla kyse on siitä, minkälaisilla edellytyksillä yritykset eri maissa toimivat. Suomen oman toiminnan taas on oltava mahdollisimman tehokasta ottaen huomioon, että meillä tukivolyymit ovat joka tapauksessa merkittävästi alemmat kuin eräissä muissa jäsenmaissa ja ne tulevat uudistuksen myötä entisestään laskemaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja