Esitysluonnos laiksi pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa otsikossa mainitusta lakiehdotuksesta. Uudistuksen keskeinen ehdotus on maksuton palkka.fi-niminen internet-palvelu kotitalouksille ja muille pientyönantajille. Nämä voisivat hoitaa virtuaalisen selvittelykeskuksen kautta keskeiset palkanmaksuvelvoitteet kuukausittain. Menettely olisi vaihtoehtoinen nykyiseen palkanmaksumenettelyyn. Palvelu olisi käyttäjille maksuton ja apuna olisivat pankkitunnisteet. Järjestelmän tuotannollinen käyttö on tarkoitus alkaa syksyllä 2004.
Pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelun toteuttaminen sisältyy pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Uudistuksen päämäärät ovat erittäin hyvät ja ehdotuksen linjat yhdensuuntaiset mm. Suomen Yrittäjien vuonna 1999 tekemän selvityksen tavoitteiden kanssa, jotka koskivat yritysten vero- ja työnantajatilitysten yksinkertaistamista. On myönteistä, että uudistuksessa on edetty jo näin pitkälle ja ehdotettu menetelmä selkeästi realistinen voidakseen toimia pienyritysten palkkalaskennan apuna jo tämän hallituskauden kuluessa.

Uudistus painottuu kotitalouksien ja pienyritysten työnantajamaksujen yksinkertaistuksiin. On kuitenkin myönteistä, että laissa ei rajattaisi palvelua vain tietyn kokoisille esim. enintään viisi henkeä työllistäville yrityksille, vaan palvelua voisivat perusteluiden mukaan käyttää muutkin näihin verrattavat palkanmaksajat. Samoin on hyvä, että järjestelmässä voisi jo käyttöönottovaiheessa hoitaa palkkojen ohella myös yrittäjän oman YEL-vakuuttamisen sekä arvonlisäveroilmoitukset ja -maksut. Yritysten kannalta suurin helpotus veronmaksubyrokratiaan tulee olemaan verohallintoon perustettava verotilijärjestelmä, johon nyt puheena oleva ehdotus tullaan aikanaan yhdistämään. Haluamme seuraavassa esittää eräitä yksityiskohtaisia huomautuksia.

Internet-palvelu

Palvellakseen pieniä työllistäjiä palveluohjelmien tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Verohallinnon sidosryhmille jo esittämä demo on näkemyksemme mukaan osoittautunut hyväksi ja helppokäyttöiseksi malliksi, jonka jäsentely on käyttäjien kannalta oikea ja riittävät yksinkertaistustarpeet on huomioitu. Palveluiden maksuttomuus on myös tärkeä periaate.

Katsomme kuitenkin tämän ohella, että portaalia vastaavat neuvontapalvelut tulisi turvata myös manuaalisesti toimiville pienyrityksille, jotka eivät ole omaksuneet internet-yhteyden käyttöä. Viittaamme Suomen Yrittäjien selvitykseen, jonka mukaan keskimäärin kolmella neljästä yrityksestä on käytössä internet-yhteys. Jotta palveluilla tavoitetaan se kohdejoukko, joka kipeimmin tarvitsee työnantajavelvoitteiden hoitoon myös muuta kuin virtuaalista apua, palvelut tulisi taata neuvontapalveluina mahdollisimman tasavertaisesti myös näiden käyttöön. Esitämme, että asiaa koskeva maininta sisällytetään lain perusteluihin.

Maksukäytäntöjä pisimmälle yksinkertaistava ehdotus olisi ollut vakuutusmaksujen ja ennakonpidätysten yhdistäminen kokonaan yhdeksi maksupaketiksi, ei siis vain ? kuten ehdotuksessa tehdään ? niiden maksaminen keskitetysti yhdellä istunnolla. Ehdotuksia tästä on sisältynyt mm. selvitysmies Mirjami Laitisen (STM 2001:19) ja Suomen Yrittäjien esityksiin. Katsommekin, että lopullisena tavoitteena tulisi edelleen olla pienyrityksille koottu maksupaketti, johon liitetään kaikki keskeiset työnantajamaksut ja verot. Vasta tällainen menettely yksinkertaistaisi myös järjestelmissä liikkuvia tietoja, ei vain niiden suorittamiseen liittyvää byrokratiaa.

Suomen kaltaisessa hajautetun sosiaaliturvan järjestelmässä on myös tärkeää, että käyttäjä osaa tehdä oikeat vakuuttamisratkaisut. Käytännössä yrityksille hankalampia rajanvetoja ovat TEL-ja TaEL-eläkevakuuttamisen erot. Näiden osalta olisikin tärkeää yhtenäistää myös eläkemaksujen tasoja, jolloin työntekijöiden ja maksujen erittelyt voitaisiin – jos näitä edelleen tarvitaan – suorittaa pelkästään vakuutusjärjestelmien välillä työsuhteiden kesto- ja palkkatietojen perusteella. Eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseen tähtääviä ratkaisuja on tosin odotettavissa ns. TYEL-työryhmän ehdotuksista, jotka oletettavasti tulevat helpottamaan poikkeavien vakuutusmaksujen käsittelyä. Esitämme kuitenkin, että jo ennen kokonaisuudistusta pyritään yrityksille hankalimpien rajanvetojen yksinkertaistamiseen, jollainen on etenkin TEL-ja TaEL-eläkevakuuttamisen rajan soveltaminen.

Enintään viisi henkilöä työllistävät yritykset ovat nykyisin voineet valita TEL-vakuutuksen maksuperusteeksi toteutuneen palkkasumman, vaikka tämä mahdollisuus on varsin suppeasti pienyritysten tiedossa. Koska tarkoitus on mitä ilmeisimmin mahdollistaa portaalin käyttöä myös jossain määrin suurempiin yrityksiin, esitämme, että toteutuneen palkkasumman käyttö mahdollistetaan maksuperusteena myös suuremmissa esim. enintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. Portaali soveltuisi tällöin vastaavin perustein näiden käyttöön.

Palvelua antavat tahot

Uudistuksessa on valittu ratkaisu, jonka mukaan verohallinto toimii itse palvelun operaattorina. Pidämme ratkaisua hyvänä eritoten, kun verohallinnon ulkopuolisina TYVI-palvelua (ns. sähköinen ilmoittaminen) tarjoavat operaattorit eivät tietomme mukaan ole kyenneet sopimaan kaikille käyttäjille täysin tasavertaisesta ja maksuttomasta palvelusta, joka koskisi myös eri operaattoreiden kautta lähetettyjä tietoja.

Koska portaalia käyttävän työnantajan ei tarvitse jatkossa tehdä erillisiä vuosi- tai valvontailmoituksia, järjestelmä korvaa näillä TYVI-palvelun. Esitämme, että järjestelmää laajennetaan edellä mainituista syistä jo aloittamisvaiheessa myös niin, että muutkin yritykset voivat hoitaa palkka.fi-sivujen kautta TYVI-ilmoittamisen riippumatta siitä, käyttääkö työnantaja ohjelmiston palkanmaksupalvelua.

Lopuksi

Pientyönantajien maksumenettelyyn oli alunperin tarkoitus liittää harvennettu maksumenettely (vrt. Mirjami Laitisen selvitys verotilistä ja pientyönantajien maksujärjestelmästä). Koska tuota uudistusta ei ole toistaiseksi toteutettu, esitämme, että myös pienyritysten valvontajaksojen pidennys toteutetaan. Ehdotamme, että valvontajaksojen pidentämiseen tähtäävä työ aloitetaan niin, että myös nämä kevennykset saadaan alkupainotteisesti tämän hallituskauden aikana. Tilitysharvennuksiin oikeuttavan liikevaihdon raja tulisi asettaa vähintään 150.000 euroon vuodessa.

Uusi palvelumuoto helpottaisi onnistuessaan selvästi pientyönantajien velvoitteiden hoitoa. Ehdotamme, että verohallinto ja sen ohella eri vakuutuksia hoitavat tahot osallistuvat aktiivisesti järjestelmästä tiedottamiseen. Suomen Yrittäjät on myös valmis yhteistyössä järjestämään portaalin käyttöön liittyvää koulutusta ja sen tarjoamien mahdollisuuksien markkinointia eri alueiden pienyrityksille.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY.

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anna Lundén
päälakimies